maanantai 28. lokakuuta 2013

Henkioppaat työtovereina

Tapaan päivittäin sekä henkitason, että fyysisen tason olentoja. Kaikki he ovat kuitenkin “henkiolentoja”. Sinäkin olet henki ja jos tarkkoja ollaan, olet vain henki, et olento laisinkaan. Kuitekin tässä tietoisuuden pisteessä koemme olevamme olentoja, joilla on aineellinen keho, tunteet ja ajattelun kyky.  Me ihmiset olemme siis henkiä, joilla on fyysisiä kokemuksia meneillään juuri nyt tässä maailmassa, kun taas henkioppaat hyvin usein, ovat henkiä joilla ei ole juuri nyt fyysistä kehoa, mutta jotka kuitenkin ovat aivan yhtä todellisia tai yhtä epätodellisia kuin me ihmisinä ilmenevät henget olemme.
Henkioppaat ja auttajat ovat näinä aikoina hyvin aktiivisessa roolissa henkistä tietä kulkevien elämässä. He tahtovat olla kanssakulkijoitamme elämän matkalla, tasa-arvoisia kumppaneita, ystäviä. He eivät halua meidän suhtautuvan heihin palvovasti tai passiivisen kuulevasti. Jätä turha hymistely, juhlallisuus ja mantrat omaan arvoonsa. Yhteistyö on avain!
Monilla meistä on useita oppaita, opasryhmä siis, ja eri oppaat toimivat aktiivisesti eri aikoina elämässämme.  Huomionarvoista oikeanlaisen oppaan tunnistamisessa on se, ettei opas koskaan pakota, tuomitse tai arvostele Sinua teoistasi tai tekemättä jättämisistäsi. He voivat ilmaista kantansa lujastikin joskus jos  se on tarpeen, mutta aina he kunnioittavat vapaata tahtoamme ja kannustavat kulkemaan sydämemme polkua ja seuraamaan intuitiomme kuiskausia.
Juuri intuition kautta voimme olla yhteydessä oppaisiimme, pyytää vinkkejä, vastauksia ja tukea. Huomaa kuitenkin, että sinä itse olet oman elämäsi mestari. Sisäinen viisautesi tietää mikä on sinulle hyväksi ja tuon korkeamman minäsi äänen kautta voit oppia olemaan  yhteydessä myös oppaisiin ja enkeleihin.
Oppaat yleensä ohjaavat asiakkaat luokseni ja heillä on monesti myös terveisiä kerrottavanaan. Kun keskityn asiakkaaseen ennen hoitoa, tapaan monesti oppaan tai enkelin, joka tahtoo tuoda viestiä tai pientä kannustusta tulevaan tapaamiseen liittyen.  Viestit voivat olla sanallisia, mutta paljon mieluummin koen opastason kommunikoivan symbolein tai vertauskuvin. Yksi symboli kertoo kyllä paljon enemmän kuin monikaan sana, sillä sanat rajoittavat ja niiden merkitys eri ihmisille on erilainen.
Moni asiakkaani haluaa tietää oppaansa nimen ja itse en ole edes kokenut tarpeelliseksi kysyä nimeä, ellei sitä erikseen kerrota.  Ylemmillä tasoilla nimen merkitys (kuten ns yksilöllinen identiteetti ja persoona) on vähäisempi ja opas puhuu yleensä itsestään “me” muodossa, ei minänä.  Vastikään kuin MInä Olen- lehdestä artikkelin samasta aiheesta. Eräs toinen henkitason kanava kertoi mestari Hilarionin sanoin, etteivät ylemmän tason oppaat yleensä tule nimen kera, vaan nimi saattaa jopa rajoittaa työskentelyämme jatkossa. Sen sijaan monet ns sokeat oppaat, jotka monesti itse olisivat opastuksen tarpeessa, tulevat nimellä ja pitävät sitä tärkeänä.  Toki joissain tapauksissa myös korkean tason opastajat voivat käyttää nimeään, mutta näille tapauksille on aina erityinen syynsä ja nimen käyttäminen auttaa opastettavaa saamaan yhteyden omassa itsessään olevaan tietoon tai tuttuuden tunteeseen tuohon oppaaseen nähden.
Ajatteleppa tilannetta jossa itse toimisit henkitasolla jonkun ihmisen oppaana. Olisit tuntenut hänet vaikkapa 200.ssa elämässä maan päällä. Mitä nimeä haluaisit hänen sinusta käyttävän?  :)
Kuitenkin oppaat käyttävät joitakin keinoja itsensä tunnetuksi tekemisessä. Eli he tulevat jossain tietyssä hahmossa, jossa ovat opastettavan tunteneet jossain aiemmassa elämässä. Hahmo on tietynlainen, jotta joku osa opastettavassa tunnistaisi oppaan, vaikka päivätietoinen osa ei tunnistusta heti tekisikään. Päivätietoinen osammehan on vain jäävuoren huippu, suurin osa meistä on “pinnan alla”..
Monesti oppaan viesti osuu todella hyvin kohdalleen. Ajoittain arvelen, voinko aivan kaikkea kertoa mitä kauttani sanotaan, mutta olen oppinut  jo luottamaan viesteihin ja toiveeni on sama kuin muinaisilla kuninkaan viestiviejillä. Eli jos viesti ei miellytä, toivon ettei viestintuojaa ammuta :)  No, vielä yhtään sellaista tapausta en muista kohdalleni tulleen,  jossa viesti olisi mennyt  ihan penkin alle, vaan yleensä ihmiset tunnistavat ainakin suuren osan osakseen tullutta viestiä omakseen.
Monella henkisen tien kulkijalla on historiaa myös muualla kuin tämän planeetan pinnalla, siksi avaruusystävä tai- ryhmä oppaana ei ole harvinaisuus. Joillakin meistä on ystäviä ja auttajia myös rinnakkaisita maailmoista sekä luonnon henkien maailmoista. Opas voi esiintyä myös pelkästään energian tai vaikkapa eläimen hahmossa.Kerran tapasin  peikonkin, joka myöhemmin tuli tuomaan tärkeää viestiä ihmisystävänsä sairastumisesta ja avuntarpeesta, ja myöhemmin tuo  viesti osottautui täysin paikkansa pitäväksi. Ihmeellisiä ovat siis henkitason auttajien tiet.
Yksi tärkeä asia havaita on myös se, että aina kyse ei ole vain henkitasolla elävästä oppaasta. Myös jotkut fyysisen kehon omistavat olennot voivat olla oppaita toisille ihmisolennoille ja liikkua astraalikehossaan fyysisen sitä rajoittamatta. Tällaisia oppaita olen tavannut joillakin ja kyseessä on yleensä ollut ihminen jota opastaa joku Tiibetiläinen munkki tai mestari Intiasta..
Joskus opas on ihminen itse. Tätä eivät monet kirjat sinulle kerro.  Ihmisen oma ylempi minuus voi ottaa hahmon ja opastaa omaa “olentoaan”. Tuolloin kuitenkin sielu on jo tarpeeksi tietoinen eli kokenut ja myös muu opastus ja henkitason ystävien viestintä tulee oman yliminän kautta.
Lopulta päädyn jälleen tässäkin pienessä artikkelissa mieliaiheeseeni, joka on elämän näkeminen unena.
Vastikään juttelin henkioppaista erään viisaan ystäväni kanssa ja hänen sanoihinsa voin hyvin yhtyä:
“Henkioppaat ovat vain osa tietoisuuttamme. He ovat osa meitä itseämme. Siksi kulloinkin meitä opastaa tietoisuutemme tasoa vastaava opas, joka on ikäänkuin arkkityyppinen energia eikä niinkään erityinen olento. “  Näinhän se on. Kun “meitä ” on loppujen lopuksi vain yksi “minuus” joka Minä Olen, ovat kaikki olennot, ajat ja paikat kuten myös henkioppaat ja enkelit osa laajempaa minuuttamme, Ykseyttämme.
Sinä ja Oppaasi olette Yksi.

-- 

Yhteys korkeampaan minään - Aurinkoenkeliisi


On muutoksen aika. Juuri nyt yhä suurempi määrä ihmisiä herää kysymään elämänsä tarkoitusta ja henkinen tie kutsuu. Työssäni olen kokenut, että ihmisen sydämestä kuuluva pieni kutsu ei ota laantuakseen, vaan voimistuu ellei ihminen siihen heti vastaa. Kompromissit millään elämänalueella eivät enää oikein toimi. On oltava uskollinen omalle Itselleen, sisäiselle totuudelleen, niin työssä, henkisyydessä kuin ihmissuhteissa.
Olen myös havainnut, että vaikka etsintä on kuumeista, on suunta monesti hukassa. “Kuka minä olen  ja MITÄ minä etsin?” ei olekaan itsestään selvä kysymys. Joku etsii henkisestä kasvusta helpotusta arjen ongelmiin, joku toinen taas suuria extaattisia kokemuksia tai lohtua ja positiivisia tunne-elämyksiä. Kuka oikeasti tietää mitä etsii todella?  Jos motiivi etsinnältä on hukassa, voiko löytyä mitään todella arvokasta eli pysyvää?
Jokaisella on oma polkunsa, mutta yhteisiäkin nimittäjiä löytyy. Jokainen meistä etsii Ykseyttä ja Jumalaa, tietoisesti tai tietämättään.  Yhteys Jumalaan ja oppaisiin kulkee Korkeamman Minuuden kautta. Yliminän viisaus kuiskii korvaasi sydämestä käsin ja paras keino kuulla näitä kuiskausia on hiljentää mieli, joka pyrkii aina johonkinmuualle,  pois nykyhetkestä.

Meditaatio on kokemukseni mukaan tehokkain mielen hiljentämisen keino ja luovuus sen kaikissa muodoissa on valtatie taivaaseen:)
Henkinen kasvu on valtava seikkailu, mutta se ei ole aina vain ihanaa ja päivänpaisteista aikaa. Se vaatii myös työtä ja pitkäjaksoistakin ponnistelua jos todella haluaa tietoisesti edetä, eikä vain harrastella henkisen kasvun asioita. Harrastelussa ei ole mitään vikaa, jos se sopii harrastelijalle itselleen, mutta jos odotetaan tuloksia nopeammin, on myös panoksia laitettava elämänpeliin.
Itse meditoin aikoinaan viisi vuotta yhtäjaksoisesti lähes joka ilta yhtä ja samaa meditaatiota, jonka tarkoituksena oli saada yhtys korkeampaan minään. Vihkimystiellä kerrotaan tietoisuuden tilasta, jossa sisäinen ylemmän minän ääni johdattaa oppilasta joka hetki hänen elämässään. Tuon taidon halusin saavuttaa ja sen saavutin. Mutta se vaati työtä. Se oli kuitenkin sen arvoista.
Ylemmän minuuden eli enkeliminuutemme (SolarEl) kautta olemme yhteydessä kaikkeen kaikkialla. Oppaat ja enkelit kanavoituvat meille oman Itsemme kautta. Minä ole kaikessa, kaikki on minussa, eikä eroa ole.  Tämä on se tie mitä minä tahdon opettaa kaikille jotka minun “aurassani” viihtyvät tämän työn myötä.(kuvassa mestari Serapis Bay)
Tahdon sanoa, että ei ole oikotietä onneen, vaikkakin nykyajassa kehittyminen kuten kaikki muukin on huomattavasti nopeampaa kuin se oli vaikkapa vain 10 v sitten. Mahdollisuudet valaistumiseen ovat siis moninkertaistuneet. Kannattaa panostaa  juuri tähän elämään, eikä antaa egomielen huijata meitä ihmislapsiaan pois hamassa tulevaisuudessa tapahtuvaan onnistumiseen. Ei ole tulevaisuutta tai mennyttä, on vain nyt.  Nyt on siis aika tehdä myös työtä henkisen kasvun eteen.
Joka vuorokausi keskiverto ihminen käyttää television katseluun parikin tuntia, nukkumiseen kahdeksan tuntia, netissä surffailuun kuluu kokemukseni mukaan vaikka koko päivä aika helposti. Olisiko siis puoli tuntia päivässä aikaa uhrata Jumalan tapaamiseen hiljaisuudessa, Sinussa?
Valinta on vapaa. Kaikki on oikein. Elämä itsessään kasvattaa mitä parhaalla tavalla ja se ON henkinen harjoitus, vaikkei sitä sellaisena ajattelisi. Kuitenkin usea meistä on syntynyt juuri tähän aikaan kokeakseen tämän hämmentävän nopean kehittymisen mahdollisuuden. Yhden inkarnaation aikana voit edetä enemmän kuin kymmenessä aiemmassa(ehkä kärjistän, mutta tältä nyt tuntuu) joten olisiko aika ottaa asia vakavasti ja päättää antaa aikaa Itselleen ja Jumalalle Itsessään.
Sisäisen puheen, intuiition aistiminen ja kuuleminen vaatii arvostelukykyä. Egomieli haluaa mielellään esiintyä sisäisenä äänenä, mutta opastuksen taso varmasti paljastaa itse itsensä :)
Kaikille vakaville etsijöille suosittelen perusteoksia luettavaksi, esimerkiksi vihkimystiestä kertovaa kirjallisuutta, teosofista sekä meditaatio-oppaita. Kuitenkin kirjatiedollakin on rajansa.  Tiedon käyttöönottaminen on ensiarvoisen tärkeää,  sillä harva on valaistunut lukemalla.(ehkä heitäkin löytyy) Moni lienee kuitenkin valaistunut elämällä täyttä elämää, tiedostaen.
Asioiden tärkeysjärjestys elämässä on syytä muistaa. Et ole maailmallinen olento jolla on henki, jota satunnaisesti muistat arjen kiireissä. Vaan: Olet henki, jolla on maallisia kokemuksia. Jos elämä alkaa olla niin kiireistä, ettei ole aikaa elää, sillon on syytä miettiä missä mättää.  Egomielemme juoksuttaa meitä mielellään virvatulien perässä, jotta emme pysähtyisi ja  muistaisi palata kotiin -henkeen. On myös helppo paeta työn ja tohinan taakse ja sanoa, ettei ole aikaa tehdä tänään joogaharjoitusta tai meditaatiota tai mennä kävelylle luontoon, mutta jo näin itsellemme kertoessamme tiedämme,  ettei se taida olla aivan totta.
Henkinen kasvu on valtava seikkailu ja sen anti on loputon. Rakkaus laajenee kun sitä jaetaan. Tietoisuus on valoa ja kun valo meissä lisääntyy päiväpäivältä tietää se harhan hunnun vähittäistä häviämistä. Myötätunto itseä ja muita kohtaan arjessa lienee paras keino selvitä haasteista, joita elämänkoulu tarjoaa. Ja anteeksianto on paikkalippusi kotiinpalun junaan, kuten oppaani Adamon kanavoinnissaan sanoo.
Yliminä yhteydellä on myös muita siunauksia. Tunnekeho ja varsinkin sisäinen lapsemme, määrää sen kuinka onnellisia ja hyvinvoivia olemme elämässämme. Voit päättää tehdä parannuksia elämääsi, vaikkapa lopettaa tupakoinnin, mutta sisäinen lapsesi kokee turvattomuutta ilman tuttiaan jonka korvikkeena tupakka toimii, joten tupakkalakkosi horjuu. Tai tiedämme, että tervelliset elämäntavat ovat meille hyväksi, mutta jos sisäinen lapsesi on turvaton, ei tasapainoa helposti löydy. Jos tunnet halua kiukutella, oletko se sinä aikuisena vai sisäinen lapsesi, joka reagoi?
Tahdon sanoa, että kun tunnekehollasi on yhteys korkeampaan minuuteen, mahdollistaa se uudelleen ohjelmoinnin myös sisäisen lapsen suhteen. Kun saat uusia näkemyksiä, korkeamapia katsantokantoja elämääsi korkeamman minäsi myötä, tulet ainakin tietoisemmaksi näistäkin sisäisen lapsesi reagtioista ja osaat toimia aikuisen tavoin. Tämäkin on prosessi.
Yliminäyhteys ei hetkessä tee sinusta täydellistä tai elämästäsi pulmatonta, mutta sen antama apu on valtavan suuri. Kun yhteys on syntynyt, kasvaa se vähitellen yhä tietoisemmaksi ja lopulta ei ole enää sinua, persoonana ja yliminää sinusta erillään, vaan unio mystica, mystiset häät, yhdistävät päivätietoisen minuutesi ylempään minääsi ja sinä olet Se.
Solarel tarjoaa lokakuussa kurssipäivää ” Yhteys korkeampaan minääsi”, jossa näistä teemoista lisää.
Hyvä lukuvinkki tähän lienee vanha, mutta ikuisesti tuore kirja Paul Bruntonin Yliminän viisaus. ( Ja saman tekijän  Yliminää etsimässä.)
Aurinkoenkeliterkuin Marjut

-- 

Pyhä parisuhde tienä valoon

Pari sanaa Pyhästä Parisuhteesta.. Koen, että tantrisen rakkauden ja rakastelun myötä voidaan edetä nopeasti ja vieläpä miellyttävästi henkisen kehityksen portaita kohden rakkautta ja valoa, valaistumista.

Tantrassa Jumalatar ja Jumala , Yin ja Yang , tanssivat kosmisessa tanssissa ja parhaimmillaan tantriset kumppanit voivat kokea huikeita  ykseyden tiloja ja syvää rakkautta korkeitten energioiden kiertäessä kahden chakrajärjestelmän lävitse.Nämä tuovat läheisyyden ja ykseyden tunteita ja rakkauden kokemuksia, jotka ovat lähes täysin kaiken sanallistamisen ulkopuolella tai taustalla, hengessä. Siksi näiden kokemusten kuvaaminen sanoin on sama asia, kuin yrittää kuvata miltä mansikka maistuu ihmiselle, joka ei ole sitä koskaan maistanut..:)

Tantrisessa yhteydessä eivät vain fyysiset kehot ole yhtä, vaan jokainen energiakehosi yhtyy kumppaniisi ja on mahdollista myös hengittää chakrojen kautta ja luoda valokehoa ja muuttua solutasolla saakka yhä enemmän valoa kanavoivaksi ja itse valoksi. 


Kundaliinin herättäminen on osa tätä prosessia. Tärkeintä kuitenkin niin tantrassa, kuin ihmissuhteissa yleensä on luottamus, joka mahdollistaa yhä suuremman antautumisen ja sydämen avautumisen.  En siis usko tantriseen yhteyteen ilman rakkautta ja sydämen yhteyttä. Egolle tantra ei myöskään sovi, sillä ego uskoo kiinnipitämiseen, mutta tantra ja rakkaus uskovat vapauttamiseen. Kyseessä on asenne.

Pyhän parisuhteen tarkoitus on Ykseys, sulautuminen. Ego sulaa rakkauteen. Sydän on ohjaksissa, mieli sivussa. Jos sisäinen lapsesi on tasapainossa ja onnellinen, on mahdollista elää parisuhteessa jossa kahdesta tulee yksi, kummankaan menettämättä kuitenkaan itseään. Monesti tavanomaisessa suhteessa kun pari rakastuu, he kokevat alussa huumaavaan onnen tunnetta, mutta kohta he alkavatkin tuntea, että heistä on yhdessä tullut kummastakin vähemmän kuin kumpikin erikseen oli. Pyhässä parisuhteessa energiaa ei menetetä, vaan yhdessä kumpikin tuntee vahvistuvansa, olevansa enemmän kuin ennen.
 
Kukaan ei voi tuoda sinulle onnea, tai viedä sinun onneasi pois. Kyse on Sinusta. Sinä valitset. Kuitenkin Pyhä parisuhde voi auttaa molempia kasvamaan nopeammin henkisellä tiellä, kunhan molemmat kumppanukset vain ottavat itse vastuun omista tunteistaan eivätkä liimaa niitä toisensa päälle ja kannettaviksi. Juuri tässä asiassa sisäinen lapsi on tärkeässä asemassa. Esimerkiksi: Jos lapsi sinussa kiukuttelee, kyseessä on Sinun tunteesi, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä puolisosi kanssa. Kyseessä voi olla tunnetila tai asia, joka juontaa jostain aivan muusta ajasta tai paikasta. Jos lähdet ilmentämään sisäisen lapsesi kiukuttelua parisuhteessasi ovat seuraukset monesti ikävät, ellei puolisosi ole todella tietoinen ja läsnä ja samaistumaton omiin tunnetiloihinsa nähden. On hyvä hoitaa sisäistä lastaan itse, eikä antaa tätä tehtävää  kenenkään toisen ihmisen kannettavaksi.

Rakkaus ja vapaus ovat pari. Ikuisesti yhtä. Tämä vapaus ei ole vapautta loukata toista tai itseään. Ei vapautta tehdä mitä haluaa, vaan vapautta olla oma itsensä. Hyväksyä itsensä ja samalla hyväksyä toinen, osana omaa laajempaa itseään. Ei tarvitse yrittää mukautua toisen tai OMIIN kuviteltuihin vaatimuksiin tai odotuksiinsa. Voi vain olla ja tietää, että kaikki on hyvin. Ja voi kiittää siitä, että tuo toinen kulkee rinnalla. 
Kun ymmärrämme, ettei mikään asia tai ihminen maailmassamme ole itsestäänselvyys, alamme arvostaa jokaista hetkeä ainutlaatuisena lahjana elämältä. Ja jokaisena hetkenä ymmärrämme, ettei ole sinua tai minua, ei erillisenä toisistamme, vaan on vain Yksi. Minkä annat,sen saat ja minkä pidät itselläsi, sitä et itsekään voi ottaa vastaan. Ihmissuhteet, olivatpa ne sitten parisuhteita tai muunlaisia suhteita, määrittelevät sen mitä ajattelet itsesäsi. Ja tällaiset erityiset ihmissuhteet, olivatpa ne viha- tai rakkaussuhteita, ovat loppujenlopuksi porttisi paratiisiin, henkeen.


Uusi aika tuo uudet kujeet myös ihmissuhderintamalla. Yhä useammat etsijät ja löytäjät löytävät oman elämäntehtävänsä ja elämänkumppaninsa. Seuraa sydämesi ääntä, se kertoo kyllä oikean suunnan<3


Ohessa Metatronin linkki, jossa  kuvataan uuden ajan seksuaalisuutta, joka on jotakin ihan muuta kuin se perinteinen,  mihin olemme aiemmin tottuneet.
 
http://www.galacticfriends.com/updates/channeled-updates/4321-metatron-twin-flame-update-dec-3109.html

Solarel järjestää Kundaliinikursseja niin naisille kuin miehille vuoden 2011 puolella ja myös näistä pyhän parisuhteen teemoista keskustellaan kursseillamme. Lisätietoja kursseista Solarelin nettisivuilla.

-- 




Uskontoni on lempeys  -  Dalai Lama

Merkaban käyttöohjeet :)


Merkabasta liikkuu paljon erilaista tietoa netissä ja ajattelinpa laittaa omankin lusikkani nyt tähän keitokseen. Muinaisen Egyptin kielellä (ja sitä edeltäneen kulttuurin kielellä) Mher = Valo, Ka = fyysis/eteerinenkeho , Ba = Henki.
Olen itse törmännyt tässä elämässäni Valokeho asiaan montaa reittiä. Itseasiassa kaikki tiet näyttävät johtavan tavalla taikka toisella Valoon…  Ja hyvä niin!   :)

Kyseessä on sisäinen Valo jollaista mestari Jeesus säteili niin, että hänen vaatteensakin olivat valkoiset kun opetuslapset hänet tavoittivat. Tästä kerrotaan Raamatussa.

Valoksi muuttui myös eräs  intialainen naismestari, tästä kerrotaan mm. Paramhamsa Yoganandan kirjassa “Joogin elämänkerta”. On  Tiibetiläisiä mestareita,  jotka muuttuvat kuolemansa hetkellä valoksi eli luovat ns Rainbowbodyn, Sateenkaarikehon, kuten oli  myös  Elias, joka nousi taivaaseen “Tulisilla vaunuillaan”.

Onko savua ilman tulta?

Itse olen tehnyt valokeho-visualisointeja useiden vuosien ajan. Yrittelin Merkaba- meditaationkin harjoittelemista Drunvalo Melhizedekin kirjojen ohjeiden mukaan, mutta koin tuon pyhän geometrian tuossa meditaatiossa liian monimutkaisena. Sitten löysin SEKHEM-energian ja sen kautta myös pyhän geometrian, joka on Valokehomme perustana.

Astangajoogan lähes jokapäiväinen harjoittaminen 2000 -luvun puolivälissä aktivoi kundaliinituleni ja Valokehoni niin voimakkaasti, että aloin saada valona olemisen kokemuksia. Näiden aikana koko fyysinenkin kehoni oli yksi valon kenttä, kehon rajat hävisivät ja tunsin, että olisin voinut vaihtaa toiseen ulottuvuuteen tuossa hetkessä, jos olisin sitä tahtonut. Kuitenkin tuolloin tietoni ja tuntemukseni asiasta oli liian suppeaa, jotta olisin voinut lähteä moisiin kokeiluihin ja säikähdin! Pelkäsin, että häviän tästä maailmasta ja lapseni jäävät ilman äitiä, siksi keskeytin prosessin.(Koin tämän kaksi kertaa). Kyseessä ei siis ollut mikään kevyt “näin valon” kokemus, vaan todellakin valona OLEMISEN  kokemus, joita olen sittemmin (onneksi) parin muunkin lähimmäiseni kuulleen kokeneen.

Nyttemmin teen siis Merkaba-aktivointeja sekä yksityisesti, että ryhmissä. Uuden Chakravalo-laitteen kanssa nämä on koettu hyvin voimallisina ja jotakuinkin samanlaisia kertomuksia olen kuullut ihmisiltä, jotka eivät tunne toisiaan, eivätkä ole voineet siten myöskään toistensa kokemuksia kuulla. Tämä on ollut erinomaisen kiinnostavaa minusta hoitajanakin!    Nettisivullani lisää tyypillisistä kokemuksista.http://solarel.nettisivu.org/

Ryhmässä Merkabaa pyörittävät ihmiset kokevat liikkeen voimakkaasti monesti myös fyysisen kehonsa kautta. Tulee tunne ulottuvuuden  muuttumisesta ja siitä,kuinka kaikki on todellakin tietoisuudessamme, sisällämme. Uskon, että Merkaba-ajoneuvoilla tulemme tulevaisuudessa myös matkustamaan, niin toisissa maailmoissa, kuin tämän maailmamme muihin aika-ja paikkakokonaisuuksiin.

Uskon, että ryhmässä käytettynä merkabat toimivat todella tehokkaasti ja niitä voi käyttää myös Äitimaan auttamiseen, tai minkä tahansa kohteen auttamiseen, josta on yhdessä sovittu. Merkaba voimistaa siten sitä energian ja avun lähettämistä, mitä muutoinkin ryhmissä varmasti tehdään.
Kuvassa farao Ekhanton hengittää praanaa perheensä kanssa.
Yksittäisen valokehon käyttömahdollisuudet ovat myös suuret:

-Voit ohjelmoida Merkaba-kenttääsi tavoitteen tai asian, jonka haluat saavuttaa. Olen kokenut, että ohjelmointi on tehtävä päättäväisesti. Mikään haikailu ei siis ole kovinkaan tehokasta. Ohjelmointi voisi kuulua vaikkapa näin: ” Määrään Merkabani vetämään puoleeni rajatonta runsautta valmiuteni mukaan korkeammaksi parhaakseni”

Tai ohjelmointi voi koskea jotakin ominaisuutta, jonka halutaan saavuttaa, tai vaikkapa unelmien työpaikkaa tms.. Kuitenkin on muistettava “Korkeammaksi parhaakseni” sekä se, ettemme voi ohjelmoida kenttäämme mitään mikä rajoittaa tai vaikuttaa jotenkin toisen ihmisen vapaaseen tahtoon.

ONNEKSEMME Merkaba-kenttämme pysyy liikkeessä vain pyyteettömän rakkauden avulla. Rakkaus on  Merkaban polttoainetta.

Ja tärkeää on Merkaba harjoitusten alettua ohjelmoida se myös olemaan vaikuttamatta negatiivisesti sähkölaitteisiin. Lähes sääntönä on  nimittäin ollut, että Merkaban pyöriessä tietokoneet, televisiot poksuvat, ja sehän on aivan turhaa.

Tärkeää on myös MUISTAA, että sinulla on toimiva Merkaba. Jos aktivoit sen joskus harvoin,  mutta suurimman osan aikaa elät aivan muissa maailmoissa, muistamatta merkaba-parkaasi, niin se ikäänkuin roikuskelee mukana, mutta ei toimi kuten voisi toimia. (Olen nähnyt tällaisiakin osittain toimivia kenttiä joillakin asiakkaillani).

Merkabamme on ollut kauan toimimattomuuden tilassa. Niinpä sen käyntiin lähtö muistuttaa monesti kuin ruostuneen koneen liikkeelle nytkähtelyä. Se voi tuntua vähän hassultakin, mutta ei liene vaarallista. Merkaban ylä- ja alakenttien pyörimissuunta on erilainen ja pyöriessään se luo hyrrämäisen tunteen, joka voi kuulua myös äänenä. Olemme ikäänkuin oman hyrrämme sisällä. Kun pyörimisen vauhti saavuttaa optimaalisen nopeutensa tilanne ikäänkuin rauhoittuu ja tasoittuu. Eli pyörimisen ja nykimisen tunne liittyy vain alkumetreille. Tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin.

Lupasin laittaa tälle sivulle myös Merkaba-meditaation vaiheet niille, jotka haluavat yksikseenkin tätä harjoitella kotona:

Merkaba-meditaation /aktivoinnin ohje

- JOS SINULLA ON KÄYTÖSSÄ SEKHEM ENERGIA tai jokin muu energia, niin avaa kanava.

- Visualisoi istuvasi pyramidin sisällä. Pyramidin huippu on istuessasi kruunukeskuksesi kohdalla, pyramidin lattia on tuolisi istuinosan kohdalla ja tuosta lattiasta lähtee toinen pyramidi kärki alaspäin. Maa-ja taivasyhteys on näin luotu. Hävitä lattiapinta kahden pyramidin väliltä.Ankh-risti on yksi Merkabaan liittyvä symboli.

-Vie huomio sydämeesi rintakehän keskelle. Näe sydämessäsi elämänkukkakuvio. Kukan terälehdet avautuvat ympärillesi ja keskusta on sydänchakrasi

-Anna kukan pyöriä, sen väri voi olla kultainen tai sininen

-Pyramidi on Merkaban geometrinen maskuliininen muoto ja elämänkukka on sen feminiininen muoto

-Pyydä energiaa virtaamaan ylhäältä pyramidin ylähuipun kautta ja aktivoimaan sisäistä valoasi

-Vie huomio jälleen sydämeen ja ala hengittämään valoa sydämesi valon lähteestä, tämä valo on kirkasta tai valkoista tai kultaista, jos tahdot. Itse käytän aina valkoista valoa.

-Visualisoi kuinka tuo valo läpäisee kausaalikehosi.
-Hengitä valo mentaalikehoon eli mieleen ja anna mielen rauhoittua valossa,
-Hengitä valo myös tunteisiisi eli astraalikehoosi ja koe rakkauden, ilon ja sopusoinnun tunteita.
-Hengitä edelleen valoa ja koe kuinka valo laajenee aurasi alueella, se läpäisee seuraavaksi myös eetterikehon joka ympäröi ja läpäisee fyysisen kehon.
-Ja lopulta eetterikehon kautta hengitä valo myös fyysiseen solukehoosi ja tunne ja koe (visualisoi) kuinka tuhansia pieniä lamppuja syttyy loistamaan sinun sisälläsi.

-Tunne ja näe, kuinka valo aktvoi solujesi DNA.n 12 tasoa ja aktivoi vanhoja, ammoin kadottettuja taitoja ja tietoja taas käyttöösi. Taitoja, joita kannat solumuistissasi kaukaisilta Atlantiksen ja Lemuariankin ajoilta, tai kenties toisista järjestelmistä tai vain toisista unohdetuista elämänkokemuksista.

MÄÄRÄÄ: ” Aktivoitukoon solujeni DNA-n 12-tasoinen pontentiaali täyteen mittaansa valmiuteni mukaan, korkeammaksi parhaakseni, korkeammman minuuteni johdatuksessa.” Ja : “Aktivoitukoon 12-tasoinen chakrajärjestelmä korkeimmaksi parhaakseni..jne..”

Ja MUISTA HENGITTÄÄ! Koko ajan hengitä valoa. Tämä on erittäin tärkeää. Tiedosta, että myöskin solusi hengittävät, chakrasi hengittävät praanaa.

-Seuraavaksi kuvittele tai tiedä, että selkärangan kanavasi on kuin ontto putki, jonka kautta voit hengittää praanaa ja valoa.

-Hengitä ensin putken yläpään kautta sisään (kruunukeskuksen kautta) ja sydämen kautta ulos, sitten juurikeskuksen kautta sisään, sydämen kautta ulos. Kun tämä on tuttua, hengitä sekä putken yläosan eli kruunukeskuksen, että alaosan eli peruschakran kautta sisään yhtäaikaa, ja sydämen kautta ulos. Toista 3 kertaa.

MÄÄRÄÄ: “MERKABA AKTIVOIDU!”  ja jatka hengittämistä tällä tapaa NIIN KAUAN, että sinulla on tunne kahdesta pyörivästä spiraalista ympärilläsi, eli yläkeskusten tasolla pyörii toinen spiraali, alakehon alueella toinen. Nämä yhtyvät ja muodostavat leveän vyömäisen alueen ja tunnet liikkeen, spiriaalin tunnetta tai näet valon liikkuvan. KORKEAMPI MINUUTESI tietää kyllä miten tämä tehdään. Luota sisäiseen viisauteesi.

Tee seuraavaksi valorentoutus:

Näe ja koe kuinka hengität valkoista valoa sydämesi kautta ja lähetät valkoisen valon aallon jalkoihisi, sääriin, pohkeisin, reisiin ja niiden kautta alavartaloon. Pysähdy ajoittain tiedostamaan olevasi valoa keholtasi. Anna valon nousta alakeholta pallean alueelle ja rinnan alueelle, anna keuhkojen ja sydämen rentoutua valossa.Anna valon edetä hartijoihin ja selkään, käsivarsiin ja  viimein pään alueelle. Lopulta oikea- ja vasenaivopuoliskokin tasapainottuvat valossa. Tunne ja järki tasapainottuvat, mies ja nainen sinussa tasapainottuvat ja vain OLET valoa ja olemista, autuutta, rakkautta, tiedostamista.

Viivy tässä tilassa niin kauan kuin se tuntuu hyvältä ja palaa sitten rauhalliseen tahtiin normaalitietoisuuteesi.

HUOM. Jos koet, että tämä on liian pitkä ja monimutkainen tapa aktoivoida sisäinen valo, tee se lyhyemmin, täyttymällä valolla kaikilla tasoilla ja varskin solukehon tasolla. Anna valon tulvia kehoissasi ja  sano päättäväisesti tämän päätteeksi: “Merkaba aktivoidu!”

Merkaban ohjelmoinnissa ei ole kyse sievästä pyynnöstä, vaan päättäväisestä tavoitteen määrittelemisestä.

Ja sitten vaan Valoksi muuttumaan ja tulemaan tutuksi oman kenties piilotetun mestaruutesi kanssa! Työ tekijäänsä neuvoo. Kun olet edennyt tässä, Korkeampi Minuutesi kyllä ohjaa eteenpäin.

JA MUISTAKAAMME TOKI, ETTÄ YLÖSNOUSEMUSTA TARVITSEE VAIN SE OSA MEITÄ, JOKA USKOO LASKEUTUNEENSA ALAS. HENKEMME SEN SIJAAN ON AINA “YLHÄÄLLÄ” AINA VALMIS JA AINA PERILLÄ, RAKKAUDESSA, JUMALASSA JA ITSESSÄÄN.
-

-- 

Uusi aika -vanha ego

Alkanut vuosi 2012 tuo yhä useamman tietoisuuteen sanaparin Uusi Aika tai Vesimiehen aika ja Maya-intiaanien kalenterin loppumisen arvoituksen. Olemme menossa kollektiivisestikin kohden tiedostavampaa asennetta ja tunne ajasta muuttuu ja on jo muuttunut. Aikaa ei koeta enää vain lineaarisesti vaan yhä voimakkaammin moniulotteisesti ja moni kokee, että tässä ajassa on suuri mahdollisuus nopeutettuun henkiseen kasvuun.
Kasvua toki esiintyykin nyt paljon, mutta yhä enemmän  ainakin minä työssäni ja yksityiselämässäni myös törmään henkisen kasvun tai paremminkin  new age-piirien lieveilmiöihin.
Uusi aika vie meitä kollektiivisestikin  kohden yhä voimakkaampaa heräämistä egon ja harhan unesta. Kuitenkin egomielemme voi tarttua henkisen kasvunkin teemaan ja kääntää ne omaa etuaan ajamaan. Kun me etsimme ja etsimme, on ego voimissaan, sillä ego elää etsimisestä, ei löytämisestä.
Olen myös havainnut, että henkisen kasvun VÄLINEET vievät egomielen ymmärryksessä monesti voiton itse päämäärästä, eli henkisestä kasvusta. Itsekin kurssitan mm Atlantiksen ja Egyptin muinaiseen vihkimystiehen liittyen. Vihkimystie on perinteisesti ollut pitkällinen prosessi, jossa kuljetaan kohden Ykseyttä ja Korkeampaa Itseä, eli  Pyhää Henkeä meissä.  Vaikka nyt uutena aikana, Vesimiehen aikana, tahti on kiihtynyt ja lyhyessä ajassa voimme saavuttaa enempi kuin yhdessä elämässä aiemmin lineaarista aikaa ajatellen, niin koen ettemme kollektiivisesti ole kuitenkaan NIIN paljon nopeuttaneet etenemisemme tahtia, kuin jotkut lähimmäiset tuntuvat ajattelevan.
Planetaariset vihkimykset/vihkimystie, joiden tarkoitus on uhrata egomielemme Korkemman Itsen eli Jumalallisen säteemme alttarille, kestävät yleensä usean elämän ajan. Vihkimyskoulua käydään arjessa, niin päivätietoisuuden kuin unen tasoilla, Kun nykyään puhutaan paljon “tähtivihkimyksistä”, ulottuvuusmatkailusta ja vihkimyksistä, jotka liittävät meidät yhä korkeampiin energioihin, niin tietenkin ilmiömaailman tasolla tämä saattaa olla totta, mutta henkistä kasvua ajatellen näillä asioilla on PALJON VÄHÄISEMPI merkitys kuin sillä, miten me etenemme nimeomaan itsekkyytemme ja erillisyyden harhamme haihduttamisessa. Näitä harhoja haihduttaa eniten rakkaus, anteeksianto ja  terve nöyryys, joka on eri asia kuin nöyristeleminen.
Egomme voi hyvin helposti ottaa henkisen kasvun omiin nimiinsä ja lähteä viemään ihmistä, heiluttaen elämysten porkkanaa siellä kepin päässä. Etsimme ja etsimme, muttemme soisi löytävämme.  Tärkeintä ei todellakaan ole ottaa viittä tai kuutta vihkimystä eri energioihin puolessa vuodessa tai tulla selvänäköiseksi hetkessä. Nämä taidot ja tiedot tulevat luonnollisen henkisen kasvun myötä ikäänkuin oheistuotteina, mutta niiden tavoittelu niiden itsensä vuoksi vie jopa harhaan varsinaiselta polulta. Samoin kaikki äärikokemukset, joita tunnutaan tavoittelevan joskus jopa hurmoshenkisesti näissä ihanissa seurakunnissamme ovat omiaan muuttumaan pian myös vastakohdakseen. Rauha sydämessämme sen sijaan on pysyvämpi tila, kun egomielen vuoristoradalla laskettelu päättyy.
Ego voi uskoa olevansa mahtava selvänäkijä tai parantaja, mutta todellinen henkinen kasvu on jotakin ihan muuta.. Meistä joidenkin sielun suunnitelmaan kuuluu olla selvänäkijöitä tai parantajia, mutta jokaisen suunnitelmaan nämäkään eivät kuulu.  Kun itse pidän esimerkiksi avaudu kanavaksi-kursseja on niiden ensisijainen tarkoitus  se, että henkilö saa yhteyden OMAAN korkeampaan itseen, joka myös on niin sanotun planetaarisen vihkimystien tarkoitus ja aina ollutkin.. Lisäbonuksena voimme saada yhteyden oppaisiin ja enkeleihin, mutta ensisijaisesti on tarkoitus, että oma korkeampi itsemme opastaa meitä ja muu opastuskin tulee sen kautta.
Esimerkiksi kanavointi on vain väline, samoin energiavihkimykset. Niillä on toki arvonsa, mutta ei kannata antaa egon lähteä uskottelemaan, että ne ovat päämäärämme. Meidän ei ole tarkoitus tulla henkilöiksi joilla on ihmeellisiä kykyjä, vaan luopua kokonaan henkilöllisyydestämme :D
Kaiken henkisen kasvun päämäärä on ollut kautta aikain tulla tietoiseksi Jumalasta itsessään ja lopulta sulautua tuohon rakkauden valtamereen ja luopua erillisyyden harhasta. Kaikki keinot, jotka auttavat tähän suuntaan ovat mielestäni hyväksi, esimerkkinä vaikkapa Tarot-tietous. Mutta jos välineet muuttuvat itsetarkoitukseksi tai jos haluamme saavuttaa vain koko ajan uusia energioita tai “tasoja” henkisessä kasvussa on syytä huomata, että vain egomme haluaa “tasoja” ja uskoo niihin. Todellisuus on järkähtämätön olemassaoleminen- tietoisuus-rakkaus, eikä siinä ole mitään tasoja. Tietenkin me jokainen näennäisen erillinen sielu ilmennämme tätä olemistamme omalla tavallamme.
Perinteisellä vihkimystiellä ja kaikessa henkisessä kasvussa on erittäin tärkeää pitää jalat maassa. Maayhteyttä ei voida kyllin korostaa, sillä vain se takaa todellisen etenemisen. Egomieli vie hyvin mielellään ja pakenemme sitä ainutta todellista hetkeä jossa voimme oivaltaa, olla tai valaistua. Kun juuremme ovat maassa tuomme “taivaan” maan päälle, omaan olemukseemme, kehoomme ja olemme läsnä. Jos kurkotat taivasta ja haluat olla aina jossain muualla kuin  ”täällä” , olet silloin vain mielessäsi, etkä ole läsnä “tässä”, joka on ainut todellinen hetkesi.
Hyvä henkisen kasvun  mitta on myös ilo ja huumori. Kuten sanottu, enkelit osaavat lentää koska ottavat itsensä kevyesti. Juhlallisuus ja vakavuus henkisissä asioissa kuuluu egomielen käsityksiin. Mitään kiirettä ei myöskään ole mihinkään. Jos ja kun ei ole aikaa, ei voi olla kiirettä kokea liian paljon liiaan pienessä ajassa. Ja ajalla tarkoitan tässä sitä asioiden kypsymisen tahtia ja prosessointia jonka henkinen kasvu ja kypsyminen itsekullakin vievät. Haukatessamme liian suuren palan elämysten kakkua kerralla voimme vetää muruset henkeen ja se ei ole hyvä asia.
Hyvää luettavaa tähän egomielen ansojen välttämiseen on Ihmeiden oppikurssi ja Adamonin aika -kirja, mutta myös Taivaankaaren uutuudet “Vie minut totuuteen” sekä “Ihmeellinen poissaolo”.   Vie minut totuuteen-kirjan perusteelta pidän myös  kurssin lähiaikoina.Voit osallistua kurssille, vaikket olisi ehtinyt kirjaa lukeakaan. Tällä kurssilla esitellään keinot egon tekemättömäksi tekemiseen. Kirjan mukainen esitys on hyvin johdonmukainen ja kuten Gary Renardin esipuheessa lausuu, ei ole mikään huono asia, että egon luoman sekavan ja epäjohdonmukaisen ajatusmallin tekemättömäksi tekemiseen käytetään tällaista johdonmukaista menetelmää. Siinä käy myös selville eri vaiheet, joita tämä prosessi pitää sisällään. Samasta kertoo Ihmeiden oppikurssin Opettajan työkirja.

-- 




Uskontoni on lempeys  -  Dalai Lama

Henkisen heräämisen harhoista

Valaistumisen tai heräämisen harhoista
“Minä” etsii aina. Ensin se luulee löytävänsä etsimänsä ulkoisista kohteista, shoppailusta, merkkituotteista tai vaikkapa ruuasta tai juomasta..Sitten siitä tulee “henkinen etsiä” ja se etsii nyt Valaistumista..Itselleen..”minulle”.. Ensin se karistaa kenties pois “tarinan tämän elämän minästä” , mutta alkaakin uskoa olevansa Se minä,  joka jälleensyntyy eli  syntyy ja kuolee ja kokee muutoksia. Se ei enää usko olevansa helmi  elämien helminauhassa vaan nauha, joka läpäisee nuo  helmet.    (Eli sen identiteetti kasvaa pienenemisen sijasta:)
Se ymmärtää, ettei se ole näyttelijä, elämän teatterin lavalla, mutta minuus ei häviä.. Se uskookin nyt olevansa Se (edelleen erillinen jokin) joka tarkkailee näytelmän kulkua. Eli viitepiste näin vain muuttuu…
Kun näytelmän roolihahmoon samaistuminen lakkaa, “minä” on ovela ja saattaa siis oottaa uuden keskuksen ..”Olen se joka tarkkailee kaikkea..” Sitten jossain vaiheessa “minä” kenties saa kokemuksen ykseydestä..Ja hyvä niin, jos mieli pysyy poissa, nin Ykseys pysyy Siinä.
Mutta monesti mieli palaa ja alkaa analysoimaan kokemustaan, jolloin se on jo muistinvaraista tietoa. Nyt “minä” saattaa kertoa ihmisille “Olen valaistunut..Juuri Minä valaistuin..Juuri minulla ei ole enää egoa..:)”  Mutta mahtuuko “minä” ja “valaistuminen” samaan lauseeseen? Onko niin, että edelleen tuo sama “minä” jatkaa olemassa oloaan vain vähän erilaisesessa kehyksessä..Onko edelleen olemassa “minä” joka valaistui ja haluaa kehittää  vaikkapa “valokehon” , jonka avulla voi jättää tämän tason (tasot ovat mielen keksintöjä) taakseen ja nousta “korkeampiin maailmoihin..? ” Ja nämä korkeammat maailmat ovat edeleen mielen käsitteitä ja käsityksiä .. Kenties tulleet luetun tai koetun perusteella , eli tulkintaa siitä mitä on joskus kokenut..
Jos ja kun “minä” saavuttaa ylösnousemuksen, onko se enää minä? Kentis onkin niin, että  VAIN minä voi ylösnousta, sillä se mitä todella olemme EI OLE TULLUT KOSKAAN ALAS. Jos uskomme, että “Minä ylösnousen korkeampiin maailmoihin ja jälleensyntymän ketju lakkaa MAAELÄMIEN osalta..” On edelleen kaipuu muodossa olemiseen, muodon ottamiseen ja elämiseen “jollakin tasolla” eli erillisyyttä edelleen on??
On suuria joogeja jotka eivät ole koskaan “menettäneet” minäänsä, se on vain ottanut eri muodon…Ei ole tullut egotonta joogia , on tullut superegon omaava joogi.. (hui, tämä uhka on otettava vakavasti ;)
Egomieli on ovela kapistus.. Vaikka saisimme kuinka voimakkaita ykseyden kokemuksia, voimme edelleen palata takaisin “minään” eli mielen pariin. Vasta se oivallus ettei egoa ole, eikä ole koskaan ollutkaan, tullenee purkamaan tämän väärinkäsityksen ja keskuksen muodostamisen tarpeen…
Mielellä on valtavasti käsityksiä ja uskomuksia henkisen kasvun(kin) asioista. Se yrittää laittaa Ykseydenkin pakettiin, käsittää sen eli valaista taskulampun valolla aurinkoa… Ja siinä se ei koskaan onnistu. Jumalan tunteminen on Jumalan rakastamista, jos yrität Ymmärtää Jumalaa tai Itseäsi on hämmennys valmis. Mieli yrittää hallita elämää eikä elää sitä. Se  miettii henkiseen heräämiseenkin liittyen konseptin, jonka mukaan se tulee tapahtumaan.
Kun se tapahtuu se EI OLE mitään mitä luulimme sen olevan, eli ei mitään mielemme mukaista :)  Haluaminen ja pelkääminen eli kärsimys vain lakkaa.
Juuri etsiminen on kärsimystä. Kuin koira joka ajaa omaa häntäänsä uskaltamatta pysähtyä on etsivä mielemme, pieni minämme. Mitä tapahtuisi jos pysähtyisimme? Kenties huomaisimme, että olemme olleet SIINÄ koko ajan. Ettei ole mitään löydettävää, että kaikki on jo valmista,  ja olemme perillä… Olisiko silloin enää tarvetta saavuttaa valokehoa, taivasmaailmaa, jälleensyntymän loppua maailmassa, joka itsessään on harhaa ja unta? Olipa kyse mistä “tasosta” tahansa on se luotu vain uniaineesta.. Se on mielen tuotetta.
Voiko silloin siis luopua etsimisestä.. ?  Voi, edelleen voi olla kaipuu yhtyä yhä Syvemmin lähteen kanssa, Yhä suuremmin OLLA RAKKAUS, mutta tuo toive tai kaipuu ei nouse mielen etsimisen tarpeesta, vaan ihan jostain muualta.. Sydämen syvyyksistä. Näin LÄHDE itse vetää puoleensa kuin rauta magneettia.
Mutta enää ei ole “minä” joka etsii, vaan kaikki on automaattista, luonnollista ja pakotonta. On vain se mikä On, juuri tässä hetkessä, juuri nyt. Älkäämme antako mielen johtaa harhaan tavoittelemaan mielikuvia valaistumisesta.. vai sanoisinko: Tehkäämme juuri niin, sillä sekin lienee tarpeellinen osa etsimisen lakkaamista, että etsintä itsessään kuluttaa itsensä loppuun ja näin päättyy.
Sinä Olet Se. Olet se mitä etsit. Se on sinussa, ei ulkopuolellasi.Ei ole mitään ulkopuolta. Kun etsit ja kuljet ajassa ja paikassa, kuljet aina itsessäsi, ja hukkaat ajoittain itsesi ajan ja paikan harhakuviin.. Mutta se mitä OLET ei koskaan katoa,ei synny eikä kuole.Se ei koe vaihteluita. Se on aina perillä ja rakastaa sinua “olentoaan” täydellisesti sellaisena kuin olet, ei sellaisena kuin sinun mielesi mukaan pitäsi olla. Rakkaus olet Sinä Itse, joka ilmenee maailman ilmiöissä eri hahmojen kautta itseään ilmentäen. Vain Yksi on.
——-
Kirjoitin tämän pienen jutun, koska olen pitkän linjan henkisen kasvun “harrastajana” törmännyt jos minkämoisiin käsitteisiin, mielikuviin ja uskomuksiin valaistumisesta ja henkisyydestä. Olen törmännyt niihin myös omassa mielessäni. Olen kokenut todella monenlaisia henkisen heräämisen kokemuksia,pilkahduksia ja koen, että ne kokemukset kuten valona oleminen fyysisesti, samahditila, satori eli herääminen elämän unesta (hetkellisesti) ovat olleet arvokkaita tienviittoja kohden egosta luopumista ja heräämistä yhteyteen oman todellisen Itsen kanssa.
On ollut myös voimallisia kokemuksia henkimaailman olennoista, jotka ovat tulleet tapaamaan minua fyysiessä hahmossaankin muutaman kerran, materialisoituneina. Teen päivätyötä selvänäkijänä ja se on hyvin palkitsevaa siksi, että  voin auttaa näin ihmisiä. MUTTA samalla olen todennut, että henkinen herääminen EI OLE huippukokemuksia, ei selvänäköisyyttä, ei seurustelua enkeleitten  kanssa, vaan se kaikki kuuluu uneemme. Tätä monen on vaikea niellä.
Luullaan esimerkiksi että Samadhi-tila hävittää egon,että ihminen sen jälkeen on lopullisesti valaistunut.. Tai olen tällaiseen uskomukseen monesti törmännyt eri tahoilla. Jos samahdi on ns “siemeninen” se tarkoittaa, että huipulta laskeudutaan laaksoon ja ego ei ole tuhoutunut. Kun kokemus on ohi, voi ego jopa tarttua siihen ja kutsua sitä omakseen. Egomme voi luulla että “Minä koin samahdin, olenpa minä tietoinen ja henkinen olento..” Vasta siemenetön samadi on sellainen tila, joka lopettaa egon vartioimisen tarpeen. Egon siemenkin on sulanut pois.
Viime aikaisista oivalluksista voimallisin kohdallani on ollut oivallus egosta, nimittäin ettei koko egoa ole olemassakaan ja se jos joku oli jotakin ihan muuta  kuin mitä mieleni oli odottanut. Olin ajatellut aiemmin, että kun “ego kuolee” se on tuskallinen kokemus ja suurta rohkeutta vaativa hyppy tuntemattomaan, että sen tapahtuessa on jotakuinkin samanlainen euforinen tila kuin vaikkapa samahditilassa on.. Mutta asia olikin aivan toisin.
Kun oivalsin, ettei mitään sellaista kuin ego ole olemassakaan, ei mitään itsenäistä keskusta, jota voisi kutsua “minuksi” oli se kuin ilmapallo olisi puhkaistu kasvojeni edessä BUFF! Ja oloni oli hölmistynyt…Tajuisin, että “ego” on vain kimppu ajatuksia, kuin risunippu yhteen löyhästi sidottu.
“Mitä ihmettä..paljon melua tyhjästä…?!” Tunsin vain, että käyttövälineeni fyysinen keho, tunnekeho ja mieli olivat vapaita latauksesta, ne eivät ollleet enää “minun”, vaan Se jokin, jolle ei ole nimeä, käyttää niitä ja saa käyttää niitä kuten parhaaksi näkee. Toiveet ja pelot hävisivät.
Edelleen nousee ajatuksia, mutta samaistuminen niihin on hyvin laimeaa. Kaikki saa olla sitä mitä se on.Samalla kuitenkin tiedostan, että mielellä on edelleen taipumus luoda keskusta ympärilleen, ja sikäli en aijo jättää tarkkaavaisuutta. Hyvin kiehtovaa tämä kuitenkin on, kuin seikkailu! Ja suuri helpotus, suorastaan nauru nousee sen vuoksi, että se oman koiranhännän jahtaaminen saa päättyä. Ei tarvitse saavuttaa mitään, kaikki on tässä ja nyt ja valmista.
kuvan teksistä olisi hyvä jättää pois I, mutta näinhän se on..sanat ovat vajavainen väline ilmaisussa…
Aika ja paikka ovat tietoisuudessa, mutta samalla on  myös Se, joka on kaiken taustalla ja samalla läpäisee kaiken mikä ON. Kun katson ihmisiä silmiin katson itseäni. Ei ole mitään mistä olisin erossa. Yksi suuri kokonaisuus, hyvin elävä ja rakastava. Tilan voimakkuus vaihtelee edelleen ja kaipuu syventää sitä on olemassa. Kaipuu samaistua ja vajota yhä suurempaan RAKKAUTEEN, iloon ja autuuteen,  jonka tuntee sisällään, sydämessään.  Mutta siinä on kaikki..elämä tuntuu leikiltä ja näytelmä saa jatkua.
Valon pisaroita Sydämeesi
Marjut
PS LUENNOIN ULTRAPÄIVIEN WORKSOPISSA ENSI KESÄNÄ 5.7. PE  HENKISEN KASVUN HARHOISTA JA PÄÄSALISSA AIHEESTA AMENHOTEP- VALKOISEN LOOTUKSEN LAULU

--