keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Karhun henki & voimarumpu

Kevät on meidän perheessä juhlien aikaa, sillä neljä meistä on syntynyt keväällä, juuri kun kevät ja valo alkaa voittaa pitkän pimeän.
Vanhimman poikani lähestyessä neljännesvuosisataansa päätin, että ostan lahjaksi jotakin ihan muuta... Päätin hankkia hänelle voimarummun. Paras olisi ollut tietenkin askarella se itse, mutta siihen ei minulla ollut aikaa, joten lähdin katselemaan internetin ihmemaasta millaisia rumpuja on tarjolla ja hintakin vähän kiinnosti ;) Tulin bittiretkelläni Rumpu-Ukon sivustolle ja siellä näin rummun, jonka tunsin kuuluvan...ei pojalleni vaan itselleni. Upea rumpu johon on maalattu karhu, silmissään viisas katse. 
Voimaeläimeni on juurikin karhu. Olen tuntenut karhun voiman monilla rumpumatkoillani, mutta en ole kokenut koskaan mihinkään esineeseen liittyen tuntemuksia joita koin, kun katselin tätä voimarumpua näyttöruudullani! Sain valtavia sätkyjä, sähköiskuja suorastaan, ja sydämeni oli pakahtua ja minua itketti.
Ihmettelin todella mistä moiset purkaukset ja nähtyäni rummun hinnan päätin toistaiseksi karistaa nämä ihmeelliset tuntemukset pois tietoisuuteni avaruuksista, sillä juuri ulkomaanmatkalta palattuani kassani tuntui kovin köykäiseltä :)
Jatkoin tutkimusmatkaani ja löytyihän se pojallenikin tarkoitettu rumpu, tutun Tarun sivustolta.(Sielun ikkuna)  Valittelin kuitenkin miehelleni tuota karhurummun ihanuutta ja hän totesi vain ykskantaan että "Pyydä sitä hengeltä / Pyhältä hengeltä." Olimme näet 40-days kurssilla juuri sellaisen läksyn kohdalla, jossa kaikkea mahdollista suositeltiin pyydettäväksi "ylhäältä". Näin siis tein. Ja menemättä yksityiskohtiin, kaikki järjestyi todella mukavasti ja rumpu oli pian saapumassa postitse Ouluun ja minua jännitti onko se yhtä ihana livenä kuin netin  kautta nähtynä. Ja olihan se! Jälleen valtavia värähtelyjä ja sydämen sulaminen. 

Voisin vaikka väittää, että tuo rumpua koristava karhu on katseeltaan hyvin elävä ja tunnen, että saan sen kautta yhteyden voimaan, joka on minulle niin tuttu jo intiaanielämistä, mutta myös tämän elämäni osalta. Rummun saapumisen myötä ja sillä rummuttelun myötä, sain yhteyden jälleen myös Isäni Taivas Äitini Maa-kirjani tunnelmiin ja vaikka en pidä tapani lukea vanhoja omia kirjojani, niin tunsin tarvetta tehdä poikkeuksen ja luinkin tuon Intiaanitarinan taas ja palasin Katsoo Kauas - nimisen intiaaninaisen elämän tunnelmiin ja myös Hopien viisauden pariin. Juuri tämän kirjan tunnelmien perusteella Kotkan henki- tapahtuma sai alkunsa aikoinaan. Ja tapahtumia on piisannut Syötteellä yhteensä jo 20 vuoden ajan, mutta juuri Kotka - ryhmän ohjauksessa olemme kokoontuneet  Särkelän Aten kodalla (kotakahvilassa)  muutamien vuosien ajan, viimeksi viime kesänä.
Kun rummutin ensimmäistä kertaa uudella rummulla, sain myös vision siitä kuinka tämä rumpu on ehkä enemmän "perherumpu", se kantaa nimenomaan naaraskarhun voimaa ja päätin, että tuleva lomareissumme Syötteelle saa olla myös rummun vihkimyksen paikka.
Juuri reissulta palanneena voin vain huokailla ihastuksesta Syötteen upeita maisemia ja auringon paistetta muistellessa. Kelosyötteen Teija Sarajärven  Mäntyharju - mökki palveli jälleen hienosti majapaikkana ja läheinen lampi palveli myös  poikien pilkkiharrastusta, vaikka kalaa ei tällä kertaa noussutkaan, niin sehän ei olekaan pääasia. Naapurimökin sveitsiläiset saivat kuitenkin ihastella "suomalaisen talvikalastuksen saloja". Heitä se tuntui  kovin kiinnostavan.
Rumpuni sai vihkimyksen Äitimaan ja Isätaivaan energioihin, elementteihin ja työhönsä sekä tietenkin ilmansuuntiin...tuuliin ja Iso -Syötteen huippupolulla kuvasimme tyttäreni kanssa hieman ja saimme hysteeriset naurut kun upposin rumpuni kanssa nivusia myöten hankeen...Kuvaaja -Linssi vain kuvasi uskollisen reportterin tapaan, eikä auttanut äippää ylös..:)
Unet syötteellä monesti häviävät ainakin ensimmäisenä yönä paikan voimallisten energioiden takia, mutta nyt oli toisin. Nukuimme todella hyvin ja tähteläisiäkin taas  elävissä unissa kohtasin. Meditaatiot olivat voimaannuttavia ja rumpu soi kauniisti ilman sen kummempia virittelyjä. Se onkin minulle tärkeää, sillä työhuoneella ei monesti ole virittelyyn paljon mahdollisuuksia, ainakaan elävän tulen ääressä  ja aion uutta rumpua myös työtehtävissäni käyttää. 


Tulevan viikon torstaina 16.03. onkin luvassa seuraava rumpumeditaatio Oulun Tuirassa. Tervetuloa mukaan rummuttelemaan, eli oma rumpu mukaan jos löytyy. Kuuntelemme meditaation aikana myös kanavointia intiaanioppailta ja nautimme yhteisen energian hoitavuudesta.(Ilmoittaudu  meditaatioon etukäteen sähköpostiini)

Iloista talvilomaviikon ja kevään jatkoa jokaiselle Sinulle. Antakaamme valomme loistaa!

marjut.moisala@gmail.com
http://solarel.nettisivu.org/
http://shamaanirumpu.net/
http://www.kelosyote.com/html/maurisis.htm
http://www.atenmokit.fi/kotakahvio

Alla oleva ote Isäni Taivas, Äitini Maa - kirjastani