Alkanut vuosi 2012 tuo yhä useamman tietoisuuteen sanaparin Uusi Aika tai Vesimiehen aika ja Maya-intiaanien kalenterin loppumisen arvoituksen. Olemme menossa kollektiivisestikin kohden tiedostavampaa asennetta ja tunne ajasta muuttuu ja on jo muuttunut. Aikaa ei koeta enää vain lineaarisesti vaan yhä voimakkaammin moniulotteisesti ja moni kokee, että tässä ajassa on suuri mahdollisuus nopeutettuun henkiseen kasvuun.
Kasvua toki esiintyykin nyt paljon, mutta yhä enemmän ainakin minä työssäni ja yksityiselämässäni myös törmään henkisen kasvun tai paremminkin new age-piirien lieveilmiöihin.
Uusi aika vie meitä kollektiivisestikin kohden yhä voimakkaampaa heräämistä egon ja harhan unesta. Kuitenkin egomielemme voi tarttua henkisen kasvunkin teemaan ja kääntää ne omaa etuaan ajamaan. Kun me etsimme ja etsimme, on ego voimissaan, sillä ego elää etsimisestä, ei löytämisestä.
Olen myös havainnut, että henkisen kasvun VÄLINEET vievät egomielen ymmärryksessä monesti voiton itse päämäärästä, eli henkisestä kasvusta. Itsekin kurssitan mm Atlantiksen ja Egyptin muinaiseen vihkimystiehen liittyen. Vihkimystie on perinteisesti ollut pitkällinen prosessi, jossa kuljetaan kohden Ykseyttä ja Korkeampaa Itseä, eli Pyhää Henkeä meissä. Vaikka nyt uutena aikana, Vesimiehen aikana, tahti on kiihtynyt ja lyhyessä ajassa voimme saavuttaa enempi kuin yhdessä elämässä aiemmin lineaarista aikaa ajatellen, niin koen ettemme kollektiivisesti ole kuitenkaan NIIN paljon nopeuttaneet etenemisemme tahtia, kuin jotkut lähimmäiset tuntuvat ajattelevan.
Planetaariset vihkimykset/vihkimystie, joiden tarkoitus on uhrata egomielemme Korkemman Itsen eli Jumalallisen säteemme alttarille, kestävät yleensä usean elämän ajan. Vihkimyskoulua käydään arjessa, niin päivätietoisuuden kuin unen tasoilla, Kun nykyään puhutaan paljon “tähtivihkimyksistä”, ulottuvuusmatkailusta ja vihkimyksistä, jotka liittävät meidät yhä korkeampiin energioihin, niin tietenkin ilmiömaailman tasolla tämä saattaa olla totta, mutta henkistä kasvua ajatellen näillä asioilla on PALJON VÄHÄISEMPI merkitys kuin sillä, miten me etenemme nimeomaan itsekkyytemme ja erillisyyden harhamme haihduttamisessa. Näitä harhoja haihduttaa eniten rakkaus, anteeksianto ja terve nöyryys, joka on eri asia kuin nöyristeleminen.
Egomme voi hyvin helposti ottaa henkisen kasvun omiin nimiinsä ja lähteä viemään ihmistä, heiluttaen elämysten porkkanaa siellä kepin päässä. Etsimme ja etsimme, muttemme soisi löytävämme. Tärkeintä ei todellakaan ole ottaa viittä tai kuutta vihkimystä eri energioihin puolessa vuodessa tai tulla selvänäköiseksi hetkessä. Nämä taidot ja tiedot tulevat luonnollisen henkisen kasvun myötä ikäänkuin oheistuotteina, mutta niiden tavoittelu niiden itsensä vuoksi vie jopa harhaan varsinaiselta polulta. Samoin kaikki äärikokemukset, joita tunnutaan tavoittelevan joskus jopa hurmoshenkisesti näissä ihanissa seurakunnissamme ovat omiaan muuttumaan pian myös vastakohdakseen. Rauha sydämessämme sen sijaan on pysyvämpi tila, kun egomielen vuoristoradalla laskettelu päättyy.
Ego voi uskoa olevansa mahtava selvänäkijä tai parantaja, mutta todellinen henkinen kasvu on jotakin ihan muuta.. Meistä joidenkin sielun suunnitelmaan kuuluu olla selvänäkijöitä tai parantajia, mutta jokaisen suunnitelmaan nämäkään eivät kuulu. Kun itse pidän esimerkiksi avaudu kanavaksi-kursseja on niiden ensisijainen tarkoitus se, että henkilö saa yhteyden OMAAN korkeampaan itseen, joka myös on niin sanotun planetaarisen vihkimystien tarkoitus ja aina ollutkin.. Lisäbonuksena voimme saada yhteyden oppaisiin ja enkeleihin, mutta ensisijaisesti on tarkoitus, että oma korkeampi itsemme opastaa meitä ja muu opastuskin tulee sen kautta.
Esimerkiksi kanavointi on vain väline, samoin energiavihkimykset. Niillä on toki arvonsa, mutta ei kannata antaa egon lähteä uskottelemaan, että ne ovat päämäärämme. Meidän ei ole tarkoitus tulla henkilöiksi joilla on ihmeellisiä kykyjä, vaan luopua kokonaan henkilöllisyydestämme
Kaiken henkisen kasvun päämäärä on ollut kautta aikain tulla tietoiseksi Jumalasta itsessään ja lopulta sulautua tuohon rakkauden valtamereen ja luopua erillisyyden harhasta. Kaikki keinot, jotka auttavat tähän suuntaan ovat mielestäni hyväksi, esimerkkinä vaikkapa Tarot-tietous. Mutta jos välineet muuttuvat itsetarkoitukseksi tai jos haluamme saavuttaa vain koko ajan uusia energioita tai “tasoja” henkisessä kasvussa on syytä huomata, että vain egomme haluaa “tasoja” ja uskoo niihin. Todellisuus on järkähtämätön olemassaoleminen- tietoisuus-rakkaus, eikä siinä ole mitään tasoja. Tietenkin me jokainen näennäisen erillinen sielu ilmennämme tätä olemistamme omalla tavallamme.
Perinteisellä vihkimystiellä ja kaikessa henkisessä kasvussa on erittäin tärkeää pitää jalat maassa. Maayhteyttä ei voida kyllin korostaa, sillä vain se takaa todellisen etenemisen. Egomieli vie hyvin mielellään ja pakenemme sitä ainutta todellista hetkeä jossa voimme oivaltaa, olla tai valaistua. Kun juuremme ovat maassa tuomme “taivaan” maan päälle, omaan olemukseemme, kehoomme ja olemme läsnä. Jos kurkotat taivasta ja haluat olla aina jossain muualla kuin ”täällä” , olet silloin vain mielessäsi, etkä ole läsnä “tässä”, joka on ainut todellinen hetkesi.
Hyvä henkisen kasvun mitta on myös ilo ja huumori. Kuten sanottu, enkelit osaavat lentää koska ottavat itsensä kevyesti. Juhlallisuus ja vakavuus henkisissä asioissa kuuluu egomielen käsityksiin. Mitään kiirettä ei myöskään ole mihinkään. Jos ja kun ei ole aikaa, ei voi olla kiirettä kokea liian paljon liiaan pienessä ajassa. Ja ajalla tarkoitan tässä sitä asioiden kypsymisen tahtia ja prosessointia jonka henkinen kasvu ja kypsyminen itsekullakin vievät. Haukatessamme liian suuren palan elämysten kakkua kerralla voimme vetää muruset henkeen ja se ei ole hyvä asia.
Hyvää luettavaa tähän egomielen ansojen välttämiseen on Ihmeiden oppikurssi ja Adamonin aika -kirja, mutta myös Taivaankaaren uutuudet “Vie minut totuuteen” sekä “Ihmeellinen poissaolo”. Vie minut totuuteen-kirjan perusteelta pidän myös kurssin lähiaikoina.Voit osallistua kurssille, vaikket olisi ehtinyt kirjaa lukeakaan. Tällä kurssilla esitellään keinot egon tekemättömäksi tekemiseen. Kirjan mukainen esitys on hyvin johdonmukainen ja kuten Gary Renardin esipuheessa lausuu, ei ole mikään huono asia, että egon luoman sekavan ja epäjohdonmukaisen ajatusmallin tekemättömäksi tekemiseen käytetään tällaista johdonmukaista menetelmää. Siinä käy myös selville eri vaiheet, joita tämä prosessi pitää sisällään. Samasta kertoo Ihmeiden oppikurssin Opettajan työkirja.
- Uskontoni on lempeys - Dalai Lama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti