"Ilo tarttuu ja leviää muihin, samoin negatiivisuus, joten ole tarkkana mitä levität." Tämä lauselma tai asian ydin jäi päällimäisenä mieleen Kuortaneen Ultrapäivistä Dalai Laman tulkin, Itävaltalaisen munkin Jampa Lungtogin sanomana, kun joku yleisöstä kysyi miten voimme parantaa maailmaa ja sen epäkohtia. Se on hyvä neuvo; aloittakaamme aina itsestämme, sieltä se valo sitten virtaa...
Nämä Ultrapäivät tänä vuonna 2015 olivat juhlakerta eli 40 vuotta on Ultralehti järjestänyt kesäpäivät, jossa huuhaa-kansa pääsee oikeuksiinsa, tapamaan toisiaan, kuulemaan hienoja esitysiä erilaisilta henkisyyden aloilta, sekä tietenkin nauttimaan lähes yöttömästä yöstä ja helteistä, joita ilmojen haltijat poikkeuksetta Kuortaneelle järjestävät Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kuortanejärven auringonlaskut ja monelle yöseminaarien kulkijoille myös auringonnousut, ovat jääneet lähtemättömänä luonnon värivalo-esityksenä sydämiin.
Kirsin ilo tarttuu.
Aulikki...vai Carmen?
Lucia ja järjestysen avain.
Kyyjärvi yöllä kello 03.50
Nämä Ultrapäivät tänä vuonna 2015 olivat juhlakerta eli 40 vuotta on Ultralehti järjestänyt kesäpäivät, jossa huuhaa-kansa pääsee oikeuksiinsa, tapamaan toisiaan, kuulemaan hienoja esitysiä erilaisilta henkisyyden aloilta, sekä tietenkin nauttimaan lähes yöttömästä yöstä ja helteistä, joita ilmojen haltijat poikkeuksetta Kuortaneelle järjestävät Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kuortanejärven auringonlaskut ja monelle yöseminaarien kulkijoille myös auringonnousut, ovat jääneet lähtemättömänä luonnon värivalo-esityksenä sydämiin.
Tänäkin vuonna ohjelma oli monipuolista. Rajatieteen eri perspektiiveistä saivat ihmiset katsella niin ilmiöitä, kuin niiden perustaakin.Itselläni ilmiöiden ihastelu on jo saavuttanut täyttymyksensä muutamia vuosia sitten ja enemmän toivoisin esityksiä jossa mennään sinne valon ytimeen, mutta kaikella aikansa. Ultrapäivillä erilaisia teitä hengen vuorelle vaeltavat etsijät saavat opastusta ja apua, jota he voivat vastaanottaa. Ja lopulta kaksinaisuuden eipäs-juupastelusta päästään varmasti jo sinne ytimeenkin.
Kirsin ilo tarttuu.
Me aloitimme torstai iltana Onenessin Sydäntietoisuusillalla ja monena päivänä sen jälkeen kärsimme runsauden pulasta, kun saman aikaisesti oli menossa niin monia kiinnostavia työpajoja, mutta kaikkeen ei ihminen repeä ja aikaa asioiden ja energiavihkimysten laskeutumisellekin tarvitaan. Pääasiassa seminaarien sisältö oli tuttua meille konkareille, mutta aina jotakin uuttakin tarttuu mukaan.Parasta kesäpäivissä taitaa kuitenkin olla tunnelma, tuttujen kohtaaminen ja Kuortanejärvi, joka tänä vuonna sai vastaanottaa talviturkkinikin, sillä kylmä alkukesä on pakottanut pysymään meidän perheen vesipedotkin lähes kokonaan rannalla ruikuttamassa, minusta puhumattakaan :)
Aulikki...vai Carmen?
Lucia ja järjestysen avain.
Ultra-iltaan olisin odottanut enemmän ohjelmaa ja varsinkin musiikkia, kun oli sentään kysymys juhlavuodestakin, mutta Ollikin oli tainnut uhontaa saksofonin kotosalle tänä vuonna. Aulikki ja Seppo Plaami kuitenkin mediaalisilla lauluesityksillään toivat iltaan väriä ja vauhtiakin.
Matkamme jatkui Ultrapäiviltä sunnuntaina vielä Kyyjärvelle Pyhättöpäivään Ykseydenkeskukseen. Sunnuntai iltana saimme nauttia voimallisista meditaatioista ja maanantaina oli itse pyhättöpäivä, jossa kävimme läpi kolmen huoneen prosessin. Huoneessa numero 2 oli energia niin voimakas, että oli vaikeuksia pysyä pystyssä tuossa pyhyyden aallossa, mutta enpä kerro enempää tästä aiheesta. Ketä pyhättö ja oman sisäisen Jumalaisuuden kohtaaminen kutsuu, suosittelen kokemaan tämän ihan omakohtaisesti! Lisää aiheesta Oneness-suomen sivuilta.
Matkamme jatkui Ultrapäiviltä sunnuntaina vielä Kyyjärvelle Pyhättöpäivään Ykseydenkeskukseen. Sunnuntai iltana saimme nauttia voimallisista meditaatioista ja maanantaina oli itse pyhättöpäivä, jossa kävimme läpi kolmen huoneen prosessin. Huoneessa numero 2 oli energia niin voimakas, että oli vaikeuksia pysyä pystyssä tuossa pyhyyden aallossa, mutta enpä kerro enempää tästä aiheesta. Ketä pyhättö ja oman sisäisen Jumalaisuuden kohtaaminen kutsuu, suosittelen kokemaan tämän ihan omakohtaisesti! Lisää aiheesta Oneness-suomen sivuilta.
Kyyjärvi yöllä kello 03.50
Tämän reissumme viimeisen yön nukuimme rantamökissä Kyyjärven rannassa. Yöllä koin valtavan hienon luontoelämyksen ollessani matkalla "pihan perälle". Auringon nousu, lintujen huumaava laulu ja muutoin kesäyön hiljaisuus. Huh huh mitä elämyksiä luontomme tarjoaakaan, sääskien ystävällistä laulua unohtamatta!
Kesä on lyhyt ja matkailu avartaa. Joten jo muutaman päivän päästä toisenlainen "retriitti" kutsuu minua kun Tapani Kansan ääni kaikuu sisimmässäni ylistäen Kalajoen hiekkojen lämmintä tunnetta varpaiden alla. Ystävät ja kesä, mikä hieno yhdistelmä. Nauttikaamme <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti