Rodos kehrää auringossa

Ympyrä sulkeutuu. Se lienee yksi kuluneimmista toteamuksista, mutta toisaalta aina tuore, varsinkin silloin, kun niin todella näyttää tapahtuvan. Minun ihka ensimmäinen "oikea" ulkomaanmatka suuntautui luokkaretkenä Rodokselle kauppaopiston naisten kanssa. ( Ja he todella käänsi päät...:) Tämä tapahtui ollessani 22 vuotias eli melko kauan aikaa sitten. Tuota reissua ennen olin matkaillut vain Ruotsissa ja kotimaassa. Tuolloin matkamme ajankohta oli talvilomaviikko eli viikko 10. Paikalliset kulkivat tietenkin villatikkureissa, kun me uskalikot käytiin jopa uimassa meressä. Hauska oli sekin reissu ja antoi kipinän myöhemmille matkoille.

Seuraavan kerran Rodos kutsui vasta pari vuotta sitten ja silloin olimme toisessa kohteessa, kauempana Rodoksen kaupungista, vaikka siellä vierailtiinkin pari kertaa. Mutta nyt tällä syyslomaviikolla ympyrä sulkeutui, sillä asuimme hotellissa, joka komeilee luokkaretki - hotellin vieressä lähes. Matkaa Ellin rannalle oli muutama sata metriä ja vanhan kaupungin muureille myös lyhyt matka.Vanha kaupunki on suojeltu ja kaunis kokonaisuus. Suurmestarin palatsissa historian siivet havisivat ja nuorisokin viihtyi sen  ja arkeologisen museon tunnelmissa.Meditaatiossa näin museon käytävillä kävelevän edelleenkin ritari asuisia henkiä...ja sitten luin, että museo olikin ritareiden vanha hospitaali. Myös erikoinen enkelihahmo tuli juttusille ja hauskaa oli, että hänen kuvansa löytyi mosaiikki- seinästä hetken päästä. Hänen ohimoillaan on erikoiset sarvet tai chakrat. Kysyin ken on tämä enkeli, mutta museon työntekijöillä ei ollut siitä harmainta aavistusta.

Vaikka Rodoksen kaupungissa on paljon nähtävää ja tunnelmoitavaa, niin toki veri veti myös retkeilemään. Kävimme siis Lindoksen kylässä ja rannalla sekä pienellä Symin saarella.Symi on kaunis ja söpö jopa, mutta erityistä tekemistä siellä ei ollut, paitsi vain nauttia näkymistä ja lounastaa. Saari on aivan Turkin lähellä. Aistimme hyvin selvästi väsymyksen  merkkejä Rodoslaisissa asiakaspalvelijoissa, sekä hotellissa, että kaupungilla. Kauppiaat ja veneretken järjestäjät tiesivät, että viimeistä viikkoa viedään ja oli kiire myydä matkamuistoja edulllisesti ja  mieluten käteisellä, ei kortilla. Ravintoloissa välillä kyseltiin, että milloin ihmeessä lennot Suomesta loppuu, että he pääsevät lomalle. Tosin vitsailua oli toinen puoli. Kesän tulipalojen jälkeen matkailukautta käsittääkseni jatkettiin suomestakin Rodokselle. Lindoksella oli pahimmat palot, mutta nyt niistä ei kylässä näkynyt merkkiäkään. Metsissä on edelleen palaneita kohtia, kertoi taksin kuljettamme.

Sää suosi todella, sillä emme olisi uskoneet, kuten eivät paikallisetkaan, että vielä lähes Marraskuun alussa on 26-30 C lämpötilat. Oli ihana ladata akkuja kaamoksen varalle rannalla, vaikkakin hinnoittelu Elliin rannalla aurinkotuolien ja tarjoilujen suhteen on täysin yli ymmärryksen menevää. Aurinkotuolit ja 2 varjoa 4 henkilölle kustansi 60 euroa.

Nyt on Rodos katsastettu ja uusi spiraali taisi lähteä liikkeelle. Saapa nähdä vieläkö tuo saari kutsuu, vain siirrynkö muihin kohteisiin, vaikka lento kotikentältä onkin helppoudessaan todella houkutteleva ajatus.

Ja mitä vielä? No Rodoksen kissat! Ihan mahdoton  määrä kisuja tavattiin, osaa ruokittiin, koska ravintola näin määräsi. Ihania monivärisiä ja kärsivällisesti ruokaansa ja huomiota odottavia kavereita. Mahtavaa miten Rodoslaiset huolehtivat ainakin omista kissoistaan. Saarella on kuulemma 22 000 katukissan populaatio, jota yritetään suitsia myös Suomalaisten lahjoituksin. Toivottavasti moni niistäkin ystävistä saa pian hyvän oman kodin.

Rodoksen aurinko terkuin Marjut P.S. Suosittelen: Lindoksen kylä ja ihana ranta, Rodoksen Akropoli ja temppeli jota vartioivat kissat. Jos Kreikkalainen ruoka alkaa tulla korvista jo ulos niin mahtava Intialainen ravintola Sartaji löytyy keskustan läheltä. Varsinkin talon oma kastike vie kielen mennessään.