365 - Kotiinpaluu Henkeen Ihmeiden oppikurssin avulla

Oletko yrittänyt käydä läpi Ihmeiden oppikurssin tehtäviä, mutta homma on jäänyt kesken? Olisiko aika yhdistää voimamme ja aloittaa yhdessä, 01.01.2020 uusi vuosi uusin ja voimallisin kujein? Tarjoan Jeshuan siunauksessa ja yhdessä Hänen/Pyhän hengen kanssaan käsikädessä kulkien verkkokurssia 365-Kotiinpaluu!  

Kurssi kestää vuoden ja sisältää 52 x 2 viikkovideota. Kussakin videossa on kyseisen viikon tehtävät läpikäytynä sillä tapaa, mikä on niiden TARKOITUS ja merkitys, mitä ne opettavat liittyen mielen oikeinpäin kääntämisen prosessiin ja joka viikko myös toinen video, jossa pieni meditaatio viikon aiheisiin liittyen Jeshuan ohjauksessa. 

Keskustelemme ryhmän kanssa tietenkin "vastaa kaikille-toiminnolla."

Tämän kurssin käymiseen tarvitset myös oman IOK-kirjan (tai äänikirjan) jotta näet kunkin päivän tehtävän ja voit sen myös itseksesi lukea.

Olen miettinyt tätä pitkään, sillä tämä kurssi sitoo myös minua kurssittajana paljon, mutta tiedän, että se antaa myös paljon, niin minulle kuin Sinulle <3

Yhdessä olemme vahvoja ja jo etukäteen voin  "ennustaa" että ego tulee laittamaan kapuloita Ykseyden rattaisiin, kertomalla useaankin otteeseen mielessäsi, että "Taidanpa jättää tämän homman kesken...sillä on niin paljon muuta tärkeää...ja voinhan jatkaa sitten myöhemmin loppuun yksin jne..." Lukemattomia verukkeita on egomielellä, koska se EI todella halua herätä! Siksi olkaamme valppaina Pyhä hengen puolesta.

Kurssi toteutuu, jos/kun tarpeeksi väkeä eli min.15-20 hlöä  tulee mukaan ja jatkuu myös vuoden, mikäli ihmiset pysyvät mukana. Jos useita ihmisiä tippuu pois matkasta, niin kurssi keskeytyy, tämä on sitä postiivista sakinhivutusta:))  

Kurssi maksaa 1 euro/päivä ja aloitus maksu 65 e sisältää ensimmäisen ja viimeisen kuukauden, muutoin kurssimaksun 30 e/kk voi maksaa aina ennen uuden kuukauden alkamista. Jos keskeytät, niin viimeisen kk maksua ei palauteta, sillä tahdomme kannustaa Sinua käymään kurssin loppuun:) (Ensimmäisen viikon videolla 5 tehtävää käymme läpi ja siitä eteenpäin joka vk 7 ja videot tulevat tietenkin etukäteen sinulle.)

Ihmeiden oppikurssi on tehokkaimpia mielen oikeinpäinkääntämisen kursseja, eli menetelmä egosta poisoppimiseen. Olet voinut kuulla, että se on samaa kuin moni muu henkinen opetus, mutta näin ei ole. 

IOK on puhtainta ei-dualismia, mihin itse olen törmännyt, joten suurella sydämellä suosittelen; TULE MUKAAN kurssille ja muuta elämäsi maailmailmiön kokijasta/sivustakatsojasta oman elämäsi Luojaksi, sillä sitä sinä todella olet!

Ilmoittaudu pian alustavasti, jotta tiedämme onko kurssin mahdollista alkaa: marjut.moisala@gmail.com  (Sitova ilmoittautuminen Joulukuussa 19)

Tässä vielä tiivistelmä siitä MISTÄ on kyse:

  "Kaikki tapahtuu mielessä eli syyn tasolla. Maailma jonka näet on seurasten taso. Et voi muuttaa seurausta, muuttamatta syytä, eli sitä joka maailman havaitsee ja luo ja joka sen tuomitsee tai armahtaa.

Mikän elämäsi tapahtuma ei koskaan ole kenenkään muun syytä. Sinä itse roolitat maailman näytelämän ja uskomuksesi kävelevät vastaan eri hahmoissa ja tapatumina joka päivä.

Anteeksianto on ainut tie vapauteen. Et anna anteeksi havaitsemaasi virheitä, vaan sen, että aloit uneksiä erillisyyden eli erityisyyden unia aluttomassa alussa. Tämä on sitä kvanttianteeksiantoa. Usko erityisyyden mahdollisuuteen johti mielessä tapahtuvaa ensimmäiseen jakatumiseen ja dualismin syntyyn.

Maailmankaikkeus on tehty peittämään Rakkaus, joka sinä olet. 

Ihmeiden oppikurssi ei opeta todellista Rakkautta, sillä sitä ei voi opettaa. IOK opettaa kuitenkin kuinka poistaa esteet todellisen Rakkauden kokemisen ja rakkautena olemisen tieltä. 

Tervetuloa kotiin, henkeen!"

Ilmoittaudu pian ja anna itsellesi paras Joululahja jonka koskaan voit antaa ja saada <3

Hurmaava Gdansk

Tämä kesä alkoi keskiaikaisissa tunnelmissa Tallinnan vanhassa kaupungissa kun majoituimme 1600 - luvulla rakennettuun hotelliin ja sen vinttikamariin, jossa saatoimme olla kuulemma kummittelun ytimessä :)

Mikäpä siis sopivampi tapa lopettaa kesäkausi, kuin suunnistaa Puolaan, Gdanskin Hansakaupungin tunnelmiin ja hotelliin, jonka alkuperä on vieläkin kaukaisemmassa menneisyydessä? Tälläkin kertaa kipusimme vintille saakka, mutta onneksi hissi vei melkein perille asti, maisemiin kattojen yläpuolelle.

Olimme siis ystävän pyöreitä vuosia juhlimassa noin viikko sitten Puolassa koko arkiviikon ma-pe. Seura oli mitä parhain, siihen tiesin varautua ennakkoonkin, mutta Puola sinänsä oli minulla ennenkäymätön maa ja Gdanskista oli vain se tieto, mitä pienen matkaoppaan sivuilta olin lukenut.  Rehellisesti sanottuna  odotukseni olivat hyvin vaatimattomat, tai niitä ei ollut juuri lainkaan, sillä takaraivossa kajastelivat sanat "Itä-Eurooppa... köyhää...vaatimatonta..." Joo, luulo ei ollut tiedon väärti! Gdanskin kaupunki todellakin hurmasi!

Hotellimme oli Celestine Residense aivan vanhan kapungin muurien ja rannan lähellä. Lensimme Norskilla ja lentojen hinnat eivät päätä huimanneet. Lisäksi odotusaikaa Helsingissä oli vain tunnin verran, paluumatkalla vähän enemmän, mutta siis yllättävän kätevästi matkat taittuivat ja menomatkalla oltiin jo lounasaikaan Gdanskin ruokalistoja katsastamassa. Sääkin suosi, vaikka yhtenä päivänä sateli, niin muutoin oli oikein kesäistäkin vielä.

Mutta ne kauniit rakennukset ja kruusaukset! Aivan uskomattoman taitavasti oli vanhat rakennukset entisöity. Joka toisen rakennuksen katolla seisoi patsaita ja seiniä koristivat enkelit ja monet muutkin hahmot. Lensipä erään talon katolla lohikäärmekin. En ole moista komeutta missään muussa kaupungissa nähnyt, vaikka paljon on tullu mualimaa kierrettyä. Myös ruoka, ostoskeskuksen valikoima sekä hintataso miellyttivät, joten mikäpä oli lomaa viettäessä!

Yhtenä päivänä tutustuimme myös kolmoiskaupungin toiseen kaupunkiin, eli rantakohde Sopottiin, joka lie tutuin laulujuhlistaan. Sopotista olin lukenut etukäteen, että se on kuin Pärnu, mutta paljon suurempi ja niinpä tuo näytti olevan. Juna kiidätti meidät paikalle parissakymmenessä minuutiissa kun ensin olimme löytäneet oikean raiteen ja suunnan... Sopotin tärkein nähtävyys on Itämeren pisin laituri, jota Moloksikin kutsuttiin, ja kyllä sillä kokoa olikin ja ihmisiä paikalla kuin parhaaseen sesonkiaikaan. Jopa rannoilla oli vielä auringonottajia ja....joutsenia evästä kerjäämässä.

Kuvassa Sopotin kuvatuin nähtävyys laiturin lisäksi eli vino talo ja kyllä H & M oli myös erilainen kuin Suomessa ;)

Iltaelämä ei viikolla ollut kovin vauhdikasta, mutta hieman siitäkin saatiin maistiaisia ja torstai-iltana havaittiin, että tunnelma alkoi tiivistyä viikonloppua kohden, kun vanhan kaupungin kadut täyttyivät katusoittajista ja käärmeenlumoojista ja tietenkin ihmisistä.

Upea käytikohde Gdanskissa on Neitsyt Marian tiilikirkko, joka on todella suuri ja vaikuttava, sekä hyvin rauhoittava tila. Itse kiinnitin tosin huomion kärsimykseen keskittymiseen seinäkuvissa ja patsaissa. Maria kuvattiin milloin siten, että häneen oli ammuttu nuolia, ja toisessa patsaassa hän istui aikuinen kuoleva Jeesus sylissään. Iloa kaipaisin kyllä enemmän kristilliseen symboliikkaan, sillä en usko, että ystävämme Jesse haluaisi meidän keskittyvän kärsimykseen ja kuolemaan.(Joka on harhaa.)

Kirkon luota lähtevä Mariankatu on todella kaunis ja sen varrelta löytyy myös jazz-clubi, jossa ainakin pitäisi olla viikollakin elävää musiikkia, mutta meidän korviimme sitä ei valitettavasti kantautunut. Gdanskin filharmoonikot taisivat sen sijaan tienata extraa iltaisin katusoittajina, sillä niin taidokasta soitantaa kaduilla kaikui useasti.

Juttelimmekin siitä, että onkohan Gdanskista tulossa suomalaisten uusi Tallinna, sillä hintataso on kohdallaan, matkat sinne edullisia ja taittuvat nopeasti (Helsingistä tunti ja 20 minuuttia) Gdanskissa on todella siistiä,ystävällisiä ihmisiä ja turvallisen oloista. 

Mitä sitten olisi voinut tehdä toisin? No sen teollisuusristeilyn, johon päädyimme osallistumaan, olisi voinut korvata jollain muulla viihdykkeellä! :)) Ihastuimme merirosvolaivaan, joka näytti joka lähdölleen vetävän laivan täyteen ihmisiä. Alus oli komea, mutta olisi ehkä kannattanut tutkia myös sitä, minne se purjehtii, ennen kuin hyppää kyytiin. 

Kuvassa kuvatuin nähtävyyys keskiaikainen nosturi.

Suuntana oli siis Gdanskin teolllisuusalue kaikkine nosturi-näkymineen, eikä mitään muuta. Mutta kyyti oli tasaista ja meitä nauratti, ja sehän on tärkeintä!

Kun lähetin tuolta risteilyltä kuvia pojalleni, hän kysyi olimmeko Oulussa Oritkarin satamassa...No siltä se vähän näytti!

Matkailu avarsi jälleen mieltä ja kukkaroa, mutta toisaalta... teemana juttuhetkissä oli myös jälleen se, että ei kiitos "Sitku-elämää" meille. Niin moni ihminen suunnittelee ikänsä mitä tekee, kun jää eläkkeelle, ja sitten sitä päivää ei koskaan tulekaan. Mitä jos elettäisiin unelmatkin todeksi juuri nyt, eikä sitku.