Matkailukärpänen on puraissut minua taas pahimman kerran, mutta onneksi vain se, eikä esimerkiksi keväinen superpunkki :)
Jo talvella Tammi - Helmikuun vaihteessa ajaessani autolla poikani kanssa, kuulin mainoksen Kaija K superlaivaristeilystä. Kaijan ainut kevään keikka! Olimme haaveilleet jo tovin tyttäreni kanssa yhteistä keikkakokemuksesta juuri Kaijan keikalla ja samoin tyttäeni oli haaveillut silmät ymmyrkäisenä jo pitkään pääsemisestä taas laivalle, joten nyt oli mahdollisuus yllättää hänet 18-vuotispäivän kunniaksi mahtavalla risteilyllä, jonne hän pääsisi mitä parhaammassa seurassa, eli äippänsä kanssa! :)
Olipa vaikea pitää yllätystä salassa synttäreihin saakka, mutta onnistuin...Matkan suunnittelua sitten piisasikin kun salaisuus paljastui ja synttäriprinsessa oivalsi, että luvassa on hauskuuksia horisontissa.
Tietenkin, kun täältä pohjolan perukoilta lähtee reissuun, niin junat ja hotelli ovat välttämättömät hankkia ennakkoon. Harmi, kun täältä meidän lähirannasta ei (vielä) risteilijöitä lähde.
Kaija K Superlaiva oli Siljan Baltic Princess ja ohjelma oli kyllä aivan ainutlaatuinen. En ole koskaan aiemmin ollut millään teemaristeilyllä, mutta laivalla kuulin, ettei tälläisia risteilyitä ole ennen järjestettykään, sillä kaikki ohjelma oli teemanmukaista; Kaija - karaoke, Look - a- like-kilpailu - kunnon keikka yöllä, sekä akustinen keikka ja intiimi haastattelu paluupäivänä, drag-show (aiheena suomalaiset artistit) ja paljon muuta!
Pukeutumiskoodina oli mustavalkonen, kuten Kaijan tapa on ja mukava oli katsella laivallista voimanaisia ja muutamia miehiäkin, teeman mukaisissa asuissa:) Sami Kuronen oli risteilyn isäntänä ja Ilta viihdytti piano-baarissa. Laivalla oli myös Kaija K - näyttely ja Ilari Hämäläinen trubaduurina, sekä tietenkin Joku paikallinen bändi ja tiskijukat. Jotkut kansalaiset jaksoivat vielä kisata Kaija-tietovisassakin ja pelata bingoa.
Vain pubi oli Kaija - vapaata aluetta, mutta sinne emme jalallamme astuneet...
Torstaina 11.04. laiva lähti Turun satamasta 19.30 ja me syöksyimme jo kello 19.00 nauttimaan siitä kuuluisasta laivan buffetista, jonka jälkeen liikkuminen yleensä tapahtuu pyörimällä.
Nyt kuitenkin maltoimme mielemme ja kielemme ja pystyimme poistumaan paikalta kävellen, vaikkakin hieman horjuen. Pöytäseurana meillä oli kolme mukavaa naista, joilla juttu lensi:) Muutenkin koko risteilyllä vallitsi "samaa heimoa"- tunnelma ja ihmisillä oli hymy herkässä ja juttua riitti tutuille ja tuntemattomille. Paitsi yön keikalla oli se yksi mätä omena, joka meinasi pilata koko hedelmäkorin, riehumalla ja tönimällä sekä heittämällä juomat päällemme, mutta tästäkin selvittiin Merkabaa pyörittämällä :)
Nostan hattua Kaijalle. Hän on todella mahtava artisti, sillä heti ensi tahdeista lähtien oli yökerhossa täysi meno päällä. Ja keikka oli siis aivan superia KOO -laatua.
Muutaman tunnin yöunen jälkeen heräsimme artistin ääneen, kun hän kuulutti väkeä aamupalalle. Koko matkan ajan Kaijan kuulutukset kutsuivat faneja millon mihinkin suuntaan. Toki taisivat kuulutukset olla ennakkoon äänitettyjä, mutta todella hyvin oli tämä teemariesteily järjestetty. Kaikki ja aivan kaikki, jopa hissien ovissa olevat logot olivat KK - kuvioitu, eli Kaijan logolla varustettuja. Kaikkialla oli KK- ilmapalloja ja muutenkin kaikki toimi loistavasti!
Hieman huterissa tunnelmissa sitten äiti ja tytär, tai siis varsinkin äiti, heräsivät uuteen risteilypäivään ja aamupalle. Aurinko paistoi ja Ruotsin rannikon maisemat miellyttivät silmää. Tietenkin shoppailua tuli harrastettua melkolailla ja useaan kertaan. Joka kerta kun lähdimme kaupasta sanoin: "No, nyt ei enää tulla tänne..." Mutta minkäs teet, kun olet nainen ja näköpiirissä väikkyy monenmoista mukavaa ;)
Paluumatkan paras anti oli Asko Kallonen haastattelemassa Kaijaa, sekä akustinen keikka, jonka aikana kuulimme erilaisia versioita tutuista lauluista, sekä erilaisia sovituksia, mm jazzia, joka kuulostikin oikein jännältä. Saimme pari makupaa myös vielä julkaisemattomista lauluista.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, vai loppuuko? No risteily ainakin loppui pe iltana, kun laiva saapui Turun satamaan ja taksi kuljetti meidät hotellin suojaan ja VR lopulta takaisin Ouluun. Kerrankin olin tyytyväinen VR.n toimintaan, sillä menomatkalla meillä oli vain vähän aikaa kirjautua sisään laivaan ja pelkäsin, että käy kuten aiemminkin, eli juna myöhästyy tunnin tai pari :) Se oli kuitenkin ajoissa mennen tullen. Hyvä VR!
Matkailukärpänen surisee tietenkin taas korvissani ja Toukokuulla odottaakin uudet seikkailut mahtavan Hannele-kerhon kera, mutta siihen saakka nautitaan Pääsiäisesta ja Vapusta, sekä kevään ensi surinoista ja pyöräretkistä.
