Hankoon...mutta ei vadelmaveneellä...

Jo toukokuun alkupuolella korvamatona  ryhtyi soimaan Kashmirin taannoinen kesähitti Vadelmavene..."Hankoon Helsinkiä pakoon soudan...Hankoon..."

Päätös matkasta syntyi jo edellisenä kesänä ystäväporukan eli Hannele-kerhon kanssa, kun suunnitelmissa oli pyöreiden vuosien viettoa. Itse en ollut koskaan Suomen eteläisemmässä kaupungissa käynyt, joten miksipä ei...mielikuvani Hangosta olivat hatarat...merta ja ruotsinkielilisiä huviloiden asuttajia...ja en  ihan väärin arvellutkaan.

Meidät kaikki kolme matkalaista Hanko taisi yllättää positiivisesti. Ennakkoon olin selanut netistä turismisivuja, mutta paikanpäällä kaikki näytti vieläkin paremmalta, varsinkin kun kelitkin suosivat. Vain ensimmäisenä päivänä meinasi viluttaa, mutta sitten tarkeni jo ihan mukavasti pyöräillä ja kävellä upeilla rannoilla ja katsella toinen toistaan kauniimpia vanhoja Villoja.

Turisteja on Hangon rannoilla kulkenut jo 1800 - luvun loppupuolelta saakka. Varsinkin kylpylä Bellevue on varmasti loistonsa aikana ollut vertaansa vailla. Muutenkin maisemat ovat aivan kuin jostain muualta kuin Suomesta. Nykyään kylpylärakennus on rapistunut, mutta remonttia siellä näkyi tehtävän parasta aikaakin.

Niemen kärkeen Neljän Tuulen kahvilaan pyöräilimme lainapyörillä, jotka olivat melkoisia ruputteja. Siellä Marskinkin omistama kahvila oli ehkä "Suomen parhaalla paikalla" kuten Pirjo-ystäväni sanoi. Kahvila oli suljettu perjantai päivänä, mutta sepä ei  meitä haitannut. Maisemat ja paikalla asustava joutsen- perhe lumosivat.

Pyörät ovat tosiaankin tarpeeseen Hangossa, ellei autoa ole käytössä, sillä niin laaja on kaupunki levittäytyneenä junaradan molemmilla puolin ja paljon rantaviivaa mitä tutkia. Pyöräilyn huumassa päädyimme myös vähän kuin sattumalta Suomen eteläisemmän kärjen luontopolun alkuun ja siellähän sitä piti kuvata sitten useampaan kertaan. Muutenkin taidettiin olla melkoisia "Japanilaisia turisteja" kameran käytön suhteen.

Kauppakatu oli vielä melko hiljainen. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna ei ollut vielä ihan parhain turistikausi meneillään ja monia paikkoja kuten Makasiinien ravintoloita vasta availtiin, mutta hyvin löysimme kuitenkin avoinnakin olevia herkkukeitaita ja oman hotellin lähellä oli houkutuksena myös "Suomen parhaat jäätelöannokset"...Keiju ja Piraatti...Nam!

Majoituksena meillä oli vanha kauniisti korjattu Villa Maija, joka on rakennettu 1888. Käytössämme oli kaksi huonetta ja lasiveranta sekä kylpyhuone eli majoitus oli todella hyvä, henkilökunta ystävällistä ja aamianen monipuolinen. Voin suositella Villa Maijaa Sinullekin.Ja tällä ryhmä-rämällä tietenkin kuulostelimme myös kartanon kummituksia ja yhden vanhan rouvan paikansin, mutta kaikenkaikkiaan hyvin rauhallinen ja valoisa tunnelma vallitsi niin Maijassa kuin koko Hangossa.

Mainittava on myös ihmisten ystävällisyys, meitä neuvottiin aina kun apua tarvitsimme ja muutenkin paikalliset olivat innokkaita ottamaan kontaktia ja kertomaan kauniista kaupungistaan.

Lauantaina kun meillä oli lepo- ja rantapäivä vietimme aikaa Rakkauden polulla ja sen kallioilla, josta on todella kaunis näköala kaupunkiin ja merelle, sekä energia, jollaista en ole monessa paikassa kokenut. Todella syvä RAUHAN tunne sydämessä...meditaatiossa..meren ääniä kuunnellen.

Ravintola jota voin Hangon kävijöille suositella on Pirate - niminen paikka makasiineilla. Huvivenesataman kyljessä on monia ravintoloita, mutta tämän me koimme sopivaksi niin hintatason kuin makujen puolesta eikä ympäristössäkään ollut korjaamisen varaa.

Ainut miinus näin pohjois-suomalaisena on pitkä matka. Nauroin, että samassa ajassa kuin Hankoon, olisin ehtinyt Oulusta Tenerifalle, mutta näin tällä kertaa. Lentokone ja kolme eri junaa toivat suomalaiseen meri-idylliin  ja kyllä kannatti... Mitä seuraavaksi...?

Hangosta Nuorgamiin? Lappi ja Norja sekä Jäämeri kyllä kutsuvat, mutta katsotaan mitä taivaallinen matkanjärjestä on varalleni suunnitellut. Seuraava kohde on kuitenkin Syöte ja Kotkan henki-tapahtuma kahden viikon kuluttua.

Tätä kirjoittaessani Oulussa on lähes 25 C helteet. Pidetään peukkuja etteivät jää kesän ainoiksi!